Romaani naisen elämän suuresta solmusta - tarina täynnä hyviä kysymyksiä, joihin ei ole vastausta

Kolmekymppisen Astan aviomies on lähtenyt tiehensä, ja Asta matkustaa jouluksi lapsuudenkotiinsa. Siellä hän saa vastaansa perheen rakkauden, jolla äiti aikoo parantaa tyttärensä erosurun. Äidin ja tyttären läheisyys paljastuu kuitenkin näennäisyydeksi, todellisten tunteiden pettämiseksi.

”Anna-Leena Härkönen on taitava. Julma komiikka syntyy tahattomista töksäyttelyistä.”
- Helsingin Sanomat

Seven pokkari
Otava 2008, alkuteos 1998

Varattu Alejandalle. Lupaan, että luen tämän seuraavaksi. Paitsi, jos tätä ennen ihan vähän syön kuriirikuormasta... Napostelen...

Tämä oli jollakin tavalla pelottava kirja. Astan ja hänen äitinsä välinen viha-rakkaussuhde oli tyrmäävä. Jotenkin sitä alkoi itsekin ajattelemaan, että miten avuton lapsi onkaan. Aikuisen täytyy rakastaa lastaan ehdoitta, mutta rajoilla. Jos olisin tämän kirjan lukenut ennen äitiyttä, niin kyllä sitä lasta ja varsinkin lapsen kasvatusta olisi kauhunsekaisin tuntein odottanut. Mitä kaikkea voikaan tehdä väärin! Hieno ja kaamea kirja, joka jättää melko sekavat tunteet.

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Nyt on ovet avoinna Alelle. Tarkoitus olisi antaa kirja miitissä.

Kiitos miuskis. Taas wishlist lyheni yhdellä kirjalla ja tbr-pino kasvoi saman verran :D

Harvoin kirjan lukemisesta tulee ihan fyysisesti paha olo, mutta tämä oli sellainen. Kerronta oli sujuvaa ja kirja ei ollut huono, mutta tuo tarina ja dominoiva ja narsistinen äiti etoi ja pahasti. Härköset ovat vaikeita kirjoja, mutta että näin vaikeita, huh huh.

WILD RELEASE NOTES:

Petran hyllyyn jäi.

Sieltä Petran hyllystä minä tämän bongasin. Kiitos, kanssacrossarit! Tätä Härköstä en ole vielä lukenut.

Tämä oli ehkä raskain Härkönen jonka olen lukenut. Aiheena vanhemmuuden vaikeus ja ongelmat koskettavat aina ja Astan äiti oli kyllä pahinta laatua. Paikoitellen minulla oli jopa vaikeuksia seurata juonta, niin perusteellisesti äitikän aivoitukset olivat sotkeneet koko perheen. Ehkä tämä selkenisi toisella lukukerralla. Joskus toiste. Paljon ajatuksia jäi päähän kiertämään.

Kiitos kirjan vapautuksesta, miuskis. Avoimien ovien päivä vapautuu tässä jonain päivänä etsimään uutta lukijaa.

Tämä kirja vapautuu Petraan porilaisten, turkulaisten ja tamperelaisten bookcrossaajien yhteismiitissä. Lukuiloa nappaajalle!

Nappasin kirjan suuressa Pori-Tampere-Turku -bookcrossingmiitissä. Kiitoksia! Tätä Härköstä en muista vielä lukeneeni.

Olinpa kuitenkin lukenut tämän kirjan aikaisemmin, mutta ahmaisin sen sitten uudemmankin kerran. Kirja on yhtä aikaa helppoa ja vaikeaa luettavaa. Teksti on sujuvaa ja kirjaa on nopea lukea, mutta tarina on kyllä sen verran karmaiseva, että ahistaa. Saanpa olla kiitollinen, ettei oma äitini ole tuollainen. Pahinta on juuri se, että välillä hän on mukava, mutta koskaan ei tiedä, milloin tuuli kääntyy...Ihmettelen, miksei äiti univaikeuksista kärsivänä koskaan koittanut tehdä itse ongelmalle jotain, esim. kokeilla korvatulppia? Siksikö vain, että hän oli niin kiero, että halusikin manipuloida asialla muita? Miksei isä tehnyt mitään?
Ei mikään ihme, että Astasta kasvoi säikky ja hän takertui äitinsä kaltaiseen manipuloivaan ja pahoinpitelevään mieheen. Kunnes otti eron, mistä tilanteesta kirjakin siis alkaa.
Onneksi kirjan lopussa pilkahtaa toivoa Astalle.

Tää kirja on nähty uudessa Näsilinnankadun Hertassa.

Mää sanon tätä Herttakakkoseks.

Noniin, egb ehti sitten tekemään merkinnän ennen mua...tosiaan vapautin kirjan tänään uuteen Kahvila Herttaan käydessäni siellä teellä ja toastilla. Tuttuja bookcrossaajiakin sattui olemaan yhtä aikaa paikalla, ei tosin egb. Teenpä nyt tästä sen vapautusilmoituksenkin...

Uuden Kahvila Hertan lehtihyllyjen väliin muiden vapaiden kirjojen seuraan.