WSOY, Porvoo 1948. Sidottu, 157 sivua.

Tämä Patolahden kansakoulun kirja n:o 70 ja Luumäen pääkirjaston poistokappale löytyi tamperelaiselta kirpparilta.

ALKUSANA
Nämä pikku näytelmät on aiottu lasten itsensä näyteltäviksi kotona ja koulujuhlissa. Rumalla säällä ja loma-aikoina eivät lapset useinkaan tiedä millä iltojaan hauskuuttaa. Niiden ratoksi olen sommitellut näytelmäni, joiden esittäminen ei ymmärtääkseni nouse yli heidän voimainsa, siksi yksinkertaiset ja vaatimattomat ne ovat. Näyttämölle asettamisen ei pitäisi tuottaa suuria vaikeuksia. Nuorten katsojain mielikuvitus korvaa kyllä sen, mikä näyttämölaitteissa puuttuu.

Anni Swan

Näytelmät:
Saituri-Matin jouluaatto
Prinssi Sulevi ja prinsessa Heljä
Vangittu vuorenkuningas
Lumottu linna
Laiska Annikki
Kolme pikkumiestä metsässä
Tonttujen lahja
Kääpiöiden lumoissa

Tiedä sitten, mitä nykyvekarat näistä pitäisivät. Swanin tekstit piirtävät joka tapauksessa sitä samaa hyveellisen opettavaista Topelius-linjaa, jolla kuljettiin minun kouluaikojeni kevät- ja joulujuhlien esiintymislavoilla. Laiskuus, ahneus, itsekkyys, epäystävällisyys ja töykeys ovat rangaistavia, kun sen sijaan ystävällisyydestä, pyyteettömyydestä, ahkeruudesta ja muista hyveistä seuraa palkkio. Kauneus tietysti edesauttaa palkansaantia. On tosin tunnustettava, ettei Swan pelkästään topeliaanisilla mailla liiku; laiskalle (mutta kauniille, totta kai!) Annikille käy lopulta hyvin, vaikka toki hänkin saa ensin kärvistellä peloissaan... Ja onhan Swanilla myös muita esikuvia. Esimerkiksi Saituri-Matin lähtökohtana on selvästi Dickensin Scrooge. Klassinen joulukirja siis tämäkin. ;)
Mielelläni ainakin minä luin nämä näytelmät. Voisinpa vielä mieluusti katsellakin niitä.
Tulipa taas mieleeni myös modernisointimahdollisuus: mikäpä estäisi nykyaikaistamasta ja sovittamasta jotakin niistä vaikkapa työpaikan pikkujoulunäytelmäksi. Laiska Annikki voisi esimerkiksi kohdata kadulla hyvännäköisen nuoren miehen, joka olisi eksyksissä navigaattorin särkymisen vuoksi. Mies olisi tietenkin kansainvälisen IT-alan yrityksen, kännykkäfirman tms. perintöprinssi, joka olisi mammansa (tj. tai hallintoneuvoston pj) kanssa lomailemassa ja siinä sivussa ehkä opettelemassa headhunttauksen saloja. Annikin äiti puolestaan väittäisi tyttärensä olevan varsinainen rahantekokone sisällöntuotannon alalla... Tai miten olisi vaikka Valtiovarainministeriön Vuorenkuningas, jolta yksi jos toinenkin kinuaisi veronalennuksia... Tai sama näytelmä sovitettuna jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle: kaikkihan nykyisin tuntuvat haluavan vastiketta lahjoituksilleen — siltä ainakin tuntuu kun käy melkein missä tahansa kaupassa. Sitä rataa. Ne tehkööt jotka osaa.

Saituri-Matti pihisteli joulun alla Suomi-foorumin perinteisen BC-joulukalenterin kahdeksannessa luukussa. Ipsu-tonttu sai hänet kuitenkin anteliaalle joulumielelle, ja luukun auettua Matti haasteli näin:

”Voi, voi sellaista harmia! Joulukinkku, makea, rasvainen joulukinkku oli viety aitasta. Ja riisiryynit! Kaikki poissa! (Katsoo pöytään.) Mitä ihmettä. Tuossahan on kinkku pyöreänä ja mehevänä. Ja riisiryyneistä on tullut puuroa. Sepä sukkelaa peliä, oikein tontunjuonia!”


Säästäväisyysperiaatteistaan BC-joulukalenterinn kunniaksi poikenneen ja siksi muuttomatkalle tänään lähteneen Saituri-Matin saa jouluseurakseen Annelis. Onnittelut! Iloista joulunalusaikaa ja totta kai myös näyttelemisen iloa! ;)

Ihana vanha kirja! Tunnen yhden Luumäellä kansakoulua käyneen, mutta hän ei tainnut käydä Patolahden kansakoulua. Hän aloitti koulun 1952, joten kirja on varmaan ollut vielä käytössä silloin. Meidän koululta en tätä kirjaa muista.
Kiitos!

Mielestäni olen jo lukenut kirjan aiemmin, mutta journalointi puuttuu. No, luinpa uudelleen ennen kuin kirja jatkaa matkaansa. Olen jo aikonut aikaisemminkin taittaa kirjan joulukalenteriin, mutta sepä on piiloutunut juuri ratkaisevaan aikaan.
Täman kaltaisia näytelmiä esitettiin silloin, kun minä kansakoulua kävin. Ja sama aatemaailma oli opettajan puheissa arkisinkin. Minullekin tuli mieleen näytelmien modernisointimahdollisuus. Jos lapset olisivat vielä siinä iässä, että haluaisivat vanhemmilleen esittää, voisin yrittääkin heille muokata. Ne ajat ovat kuitenkin jo olleet ja menneet.

Postiin pääsee kirja tänään.
Mukavia lukuhetkiä!

Tämä on 183. kirjani Chanian Vapautusten vuosi 2016 -haasteessa:
http://www.bookcrossing.com/forum/30/536638/8855794/

Kiitos Annelis!
Olen Anni Swania lukenut useamman kirjan verran, mutta en tätä. Jos en sitten joskus vuonna miekka ja kirves eli aikana, josta en muista enää juuri mitään.
Kirja luettu junamatkalla kohti Itsenäisyyspäivää.
Varsin perinteinen lastenkirja, jossa hyvä voittaa pahan ja lopulta se pahakin muuttuu hyväksi.
Osallistun tällä Ota riski rakastu suomenruotsalaiseen -haasteeseen sekä Jouluiseen lukuhaasteeseen (2018).

Kirja on mukanani miitissä Kiasmassa (Hki) 8.12.2018.

Minulla on avattavana vielä Tuomaanpäivän luukku tämän vuoden joulukalenterissa, joten pannaan harkintaan.

Kuva: Swanin sisarusten pihamaa Helsingissä. Annikin asui tässä talossa lyhyen aikaa.

Lopultakin pääsee matkaan joulukalenterin 21. pvän:n kirja. Onnea voittajalle ja Hyvää Uutta Vuotta 2019!

Joulukalenterikirja saapunut. Mikä ihana yllätys että tämä oli Anni Swan:ia! Olen hänen tuotantoaan nuorempana lukenut paljonkin ja pidin todella. Kiitos Kirjakolle myös kylkiäisistä. Nyt lämpenee sielun lisäksi ruumiskin. :)

Oli kyllä kiva pitkästä, pitkästä aikaa kiva lukea Swan:nin tuotantoa. Monen näytelmän kohdalla hymyilytti. Tarna jo mainitsikin näytelmien nykyaikaistamisesta. Minä kysyin yhdeltä päiväkodin tädiltä kiinnostaisiko häntä lukea kirjaa ja hän innostui, joten kirja jatkaa matkaa päiväkotiin ja eihän sitä tiedä, jossa vaikka poikisi jotain....

Kirja palautunut minulle.

Rantakassi -21 valinta.

Ohoh, enpä arvannut, että tämä on näytelmä. Kiitos kirjasta! :)