Matkaopas omatoimimatkailijoille.

Lähtee pian Bookgeolle kirjaviestin merkeissä.

Matkaopas on nyt Pirkkalassa ja päässee Bookgeon luo viimeistään seuraavassa miitissä. Sormet syyhyävät tämänkin kirjan pariin - bussissa sitä vähän jo selailin - vaikka olenkin sen joskus lukenut. Hyvältä vaikuttaa.
Kiitos seurasta, Savotar! Olipa kiva taas tavata teidät molemmat. Terveiset siis myös herra S:lle. :)

Lukaisinpas, en kauhian tarkasti mutta kuitenkin. :) Itse asiassa aloin juuri muuten epäillä, etten ehkä sittenkään ollut lukenut tätä opusta aikaisemmin vaan sotkin sen Kreemin pari vuotta vanhempaan Pitkin poikin Tallinnaa -kirjaan. Ja nyt harmittaa; olisi sittenkin pitänyt tavailla tarkemmin.
Asiantuntevaa tekstiä, onhan kirjoittaja ihan aito virolainen. Erityisesti ilahduin siitä, että tässä muistettiin mainita Viron monet kosket. Eräs Viroa hyvin tunteva ja sittemmin sinne pysyvästi muuttanut ystäväni kertoi joskus maan hienosta jokiverkostosta, joka suorastaan houkuttelee kanoottiretkelle. (Huoh. Nyt tosin olen päättänyt luopua siitä haaveesta; ei näillä jaloilla ja näillä läskeillä.)
Pikkuisen vanhentunutta tieto tietenkin osin on; esimerkiksi Tallinnan raatihuone on restauroitu kirjan kirjoittamisen jälkeen, ja tulos on ainakin minun mielestäni hieno. Ei mikään ihme, että muutoksia on tullut. Tuskin mistään eurooppalaisen, Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja takia talous- yms. järjestelmäänsä muuttaneen maan rakennukset ovat säilyneet sellaisinaan kovin monta vuotta. Uutta on rakennettu ja vanhaa korjattu vauhdilla.
Ensimmäinen kuvasivu (jolla on mm. Kiek in de Kökin torni) on sujahtanut mukaan kahdesti. Ei se muuten häiritsisi, mutta kun minä onneton rupesin miettimään, onko tässä kappaleessa yksi ylimääräinen sivu (todennäköistä) vai puuttuuko tästä virheettömistä kappaleista löytyviä kuvia. — Kuka mistäkin päänsärkynsä ottaa. ;)
Yhden pitkän miinuksen annan: tämä pahuksen kirja nostattaa kaamean matkakuumeen. Minä haluan loikkia pitkin poikin Viroa. Nyt!

Kirja siirtyy Bookgeon haltuun tämäniltaisessa miitissä. Saman tien siitä tulee tämän vuoden 17. Keep Them Moving -haastekirjani eli 2009 KTMC #17.

Suuret kiitokset sekä Savottarelle että Tarnalle, kirja on nyt minulla. Kesemmällä voisi taas Viron suuntaan suunnata, talviloma suuntautuu nyt ensin muualle Eurooppaan.

Lukaisinpas viimein tämän kirjasen ihan kannesta kanteen lisätäkseni melko vaatimatonta Viro-tietouttani ja laittaakseni korvan taakse vinkkejä tulevia reissuja varten. Olen tähän ikään asti nähnyt siis vain valitettavan vähän Virosta. Yhden nuoruuden partioleirin vietin (puolijoukkueteltassa :)) Paliveressa ja tuolla reissulla vietimme aikaa myös Haapsalussa. Tarttoon taas pääsin ihastumaan aikuisempana, kun vierailimme silloisen opinahjoni kanssa Viron maatalousyliopistossa useamman päivän ajan. Tallinnan koluamisia on kertynyt useampikin keikka, mutta vanhemmaksi tullessani olen kyllä aistinut, että Tallinna on vain pieni raapaisu Virosta.

Tässä kirjassa oli valtavasti tietoa ja hyvin seikkaperäisiä reittiehdotuksia kerrottuna tiiviisti, mutta silti rauhallisesti. Faktapitoista slow travelia ehkäpä :). Kiitokset vielä kirjasta, nyt kirja lähtee etsimään uusia Viron matkailijoita näin aluksi huomisesta miumaumou-miitistä.

2010 Keep Them Moving -haaste # 33

Poimin miitistä mukaani. Virossa en ole koskaan käynyt, mutta eiköhän sinnekin vielä tule lähdettyä.