Kovakantinen kirja, Otava 2021, 567 sivua. Ruotsinkielinen alkuteos Fädernas missgärningar.

Kustantajan kuvaus:

”Saari keskellä Tornionjokea ja saaressa rapistunut maatalo, jonka pakastimesta löytyy vuonna 1962 kadonneen miehen ruumis.

Oikeuslääkäri pyytää viimeisenä toiveenaan asianajaja Rebecka Martinssonia tutkimaan tapausta, sillä vainajan pojan täytyy saada tietää mitä isälle tapahtui. Työhönsä leipiintynyt Martinsson suostuu vastentahtoisesti. Mutta pian hän huomaa olevansa keskellä murhatutkimusta, jossa hänen on pakko kohdata myös oma itsensä: perheensä menneisyys ja painavat teot.

Larsson kuvaa kauan odotetussa kirjassaan mestarillisesti pohjoisen synkkää kirkkautta, sukupolvelta toiselle siirtyviä taakkoja.”

Pidin tästä kirjasta paljon. Rebeckan tarinalle piti odottaa jatkoa monta vuotta, onneksi odotus palkittiin. Ainoastaan nyrkkeilyotteluiden yksityiskohtaiset kuvaukset eivät innostaneet, muu upposi tälle Kiirunaan kaivanneelle lukijalle mainiosti. Rebecka Martinsson -elokuvat nähneenä näin lukiessani Rebeckan porukalla näyttelijöidensä kasvot, mikä ei haitannut lainkaan.

Saatan vielä journaloida myöhemmin lisää mietteitäni.

Mutta apua, tämä oli Larssonin viimeinen kirja Rebecka Martinssonista. En millään haluaisi luopua hänestä :)! Rebecka on ainut osin samaistuttavakin romaanihenkilö, jonka paluuta olen aina vahvasti kaivannut ja odottanut.

***
Tiiliskivihaaste vol 2.
Kohta 2.
Ruotsin dekkariakatemia: Vuoden rikosromaani 2021
Suomen dekkariseura: ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja

Toivelukemista Smabbelle Tampereen miitissä, ole hyvä.

Rentouttavia lukuhetkiä Rebeckan kanssa!

Kiitos toivelistakirjasta ja kivasta miittiseurasta.

Sääli, että Rebeckan tarina kirjansivuilla päättyy tähän. Hän oli henkilöhahmona mielenkiintoinen. Kirjassa oli häiritsevässä määrin erilaisia suhdesotkuja, kullakin tahollaan. Myös nyrkkeily urheilulajina ei voisi vähempää kiinnostaa, joten ne kohdat luin aina hyvin nopeasti alta pois. En myöskään suuremmin innostunut Venäjän "mafian" sekoittamisesta mukaan. Liian helppoja ratkaisuja. Kirja ei siis ollut mikään napakymppi, mutta lukemisen arvoinen dekkari kuitenkin.

Kirja on Smeon toivelistalla, joten otan mukaani Tallipihan miittiin.

Kiitos toivekirjasta!

Tykkäsin, vaikka edellisestä Martinsson-kirjasta oli aikaa ja piti vähän muistella edellisiä.

Menee 2023 Helmet-lukuhaasteessa kohtaan 24. Kirja kertoo urheilijasta. Tiiliskivi-haasteessa menee kohtaan 2. Kirjailija on voittanut jonkin kirjallisuuspalkinnon (vuoden 2021 paras rikosromaani-palkinto, Ruotsin dekkariakatemia)

Miittiin tarjolle 😊

Tämä olisi voinut olla toivelistallani, koska olen Åsa Larssonin kirjoista tykännyt. Edellisen lukemisesta on kyllä kulunut aikaa. Kiitos kirjasta ja miittiseurasta, Smeo!