Takakannesta:

"Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia - vai jotain ihan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään."

Kirsin Book Clubin tuore kirja-arvostelu otsikolla 'Itkettävän ihana vai höttöistä huttua?' tiivistää aika hyvin omatkin tunnelmani tähän sadunomaiseen kirjaan liittyen. Kieli ja kuvailu oli kaunista, mutta kokonaisuutena kerronta oli sen verran melodramaattista, etten tunnetasolla uponnut tarinaan tavalla, jolla olisin toivonut siihen uppoavani. Vahvasti tunteisiin vetoavahan tarina periaatteessa oli. Upea ja asiansa tunteva luontokuvaus aluksi ihastutti, mutta lopulta huomasin kyllästyneenä jo pomppivani yli kohtia, joissa kuvattiin sulkia ja simpukoita ties kuinka monennetta kertaa. Kirja toi teemansa takia mieleeni Tara Westoverin kirjan Opintiellä, joka puhutteli minua Suon villiä laulua enemmän. Suurista ennakko-odotuksistani johtuen lopultakin pieni pettymys.

Tämä toivelistahipan kirja jäi tänään Margih-kuriirin huomaan ja pyrkii ylihuomenna Sastamalaan toivojalleen, outa1977:lle.

Kiitos Margihille kuriroinnista ja Lukutuolille kirjasta! Mielenkiinnolla odotan, mitä tästä pidän.

Varattu 1/2021 Annimannille luettuani.

Minä upposin kyllä tähän tarinaan täysin.Aloitin lukemaan tätä eilen illansuussa ja luin loput kirjasta aamupäivän aikana.
Tätä tarinaa ei kannata lukea ensisijaisesti sillä ajatuksella, että tämä on (vain) dekkari. Tämä on paljon monipuolisempi kirja. Itse pidin kuvauksia luonnosta mielenkiintoisina, eivätkä ne minua puuduttaneet. Kirja avaa erilaisia teemoja aina syrjinnästä yksinäisyyteen, ystävyydestä, luonnon monimuotoisuudesta ja sen kunnioittamisesta, ihmisyydestä ja tarjoaa samalla jännitystä ja myös yllätyksellisyyttä.
Viihdyin. Muutama asia kirjassa vähän häiritsi, mutta kokonaisuutena tämä osui ja upposi.

Kiitos lukutuolille, että laitoit tämän kiertoon!

Tämä käy moneen kohtaan tämän vuoden helmet-haasteessa. Laitan tämän omalla listalla kohtaan: kirjassa tarkkaillaan luontoa.

Pakettiin ja postin matkaan Annimannille. Lukuiloa!

Tämä on kiertävä kirja, joka etsii uusia lukijoita. Voit pitää kirjan, antaa sen jollekin tai jättää jonnekin löydettäväksi.
Teethän pienen merkinnän löydöstäsi, niin tiedän kirjan olevan tallessa. Olisi kiva kuulla myös mitä pidit kirjasta, jos päätät lukea sen. Voit tehdä merkinnän kirjan anonyymisti tai rekisteröidä itsellesi nimimerkin osoitteessa: www.bookcrossing.com

Kiitos! Tätä on kyllä jännä ruveta lukemaan, kun on nähnyt niin ristiriitaisia kommentteja sekä täällä että esim. Facebookin kirjallisuusryhmissä.