Takakannesta:
"Kaksi murhaa ja rantatontille huuhtoutuva ruumis. Rikoskomisario Erik Winterin visaisen jutun ainekset ovat kasassa. Tonkiessaan synkkiä salaisuuksia Winter joutuu kohtaamaan myös omat riivaajansa. Ne johdattavat hänet lopulliselta tuntuvaan välienselvittelyyn eräälle uima-altaalle Espanjaan.

Åke Edwardson kirjoitti tähän pokkaripainokseen uuden lopun tarinalle, jonka piti alun perin olla Erik Winterin uran viimeinen. Winter tekee paluun kirjassa Talo maailman laidalla."

LIKE-pokkari 2013

Vuodenlopun minimiittiin Sokoksen Coffee Houseen.

Nappasin tämän dekkarin Coffee House -miitistä tänään. Tarkoitus on vähän tutkailla, sopisiko tämä äidilleni luettavaksi, ja jos ei, vien sen sitten tarjolle johonkin miittiin. Kiitokset kirjasta ja miittiseurasta!

Käyn huomenillalla postittamassa pari kirjaa ja nakkaan samalla tämän postiin. Sen verran pikkuruista fontti tässä on, että luulen kirjan jäävän ensi kesän pihalukemiseksi mökille ;)

Edit: Osallistun kirjalla Chanian Vapautusten vuosi 2016 -haasteeseen.

Aakkoshaasteen takia nappasin tämän takaisin luettavakseni :) Pari muutakin W-alkuista kirjaa olisi ollut, mutta tämä vaikutti mielenkiintoisimmalta. Sivuja kirjassa on 442 ja kun fontti on vielä pikkuriikkistä ja rivivälit pienet, ei tästä ihan helpolla aakkoskirjaa saanut ;) Siltikin valintani oli oikea, sillä vaikka en yleensä ottaen pidä pohjoismaisista dekkareista niiden raakuuden takia, Edwardson yllätti positiivisesti :) Ehkä osasyynä olivat myös kirjan siistit murhat, tässä ei veri lentänyt ;)

Tykkäsin sekä kirjan juonesta että Winteristä ja myös tapahtumapaikoista. Jännä kontrasti moniin muihin dekkareihin oli tuo Winterin tausta, yläluokka. Näiden hienostomurhien tutkinnassa siitä oli luonnollisesti iso apu. Ja kun monikulttuurisessa Ruotsissa ollaan, rikoksia on poliisivoimissa tutkimassa niin itäsaksalainen kuin burkinafasolainen, tai heidän juurensa ovat siis ko. maissa :)

Ihan kirjan alussa vähän tökki se, ettei paikannimiä ollut suomennettu. Jokainen (pakko)ruotsia tässä maassa lukenut tietää, että kun henkilö kulkee Norra Hamngatania pitkin, kyseessä on Pohjoinen satamakatu. No, kaipa ratkaisu oli oikea, ei kaikille paikoille kuitenkaan olisi löytynyt sopivaa käännöstä ja olisihan suomentamiseen mennyt aikaa.

Näin bookcrossarina sydäntä lämmitti tietysti Gerdan pohdinta: "Kuten aina, kirjat olivat vuoden halutuin joululahja." Suomeen tuo superlatiivi ei taida ihan päteä, mutta hienoa, jos Ruotsissa asia on noin :D Edwardson – tai tässä Winter – ei muuten taida Suomea kovin hyvin tuntea: "Kenkien riisuminen eteiseen oli ruotsalainen tapa. Japanilaisilla oli ainoana kansana sama tapa."

Kirjoitusvirheitä kirjassa oli jonkin verran – kurkistusote henkilön kurkun ympärillä ei liene yhtä vaarallinen kuin k-kirjaimeton versio :) Tästä taas lienee jäänyt sana "omaa" pois: "Heidän tuleva miniänsä oli poissa, mutta hän ei ollutkaan lihaa ja verta." ;)

Osallistun kirjalla lii5an Aakkosten lukuhaasteeseen. Ehkä en – juonen ja sen pikkuisen fontin takia – vie kirjaa enää äidilleni vaan se on tarjolla muille Aakkoshaasteen suorittajille.

Varattu kirjan hepanneelle Chanialle :)

Edit 4.4.2017: Skannasin kirjan kansikuvan tähän, kun se tuolta ylhäältä kokonaan puuttuu.

Kuntavaalivelvollisuuksien välillä käyn nakkaamassa Smartpost-paketin matkaan Hullujen Päivien tarjouksen innoittamana ;) Paketti lähtee siis Raaheen, mutta Chania saa kirjan sitten aikanaan ;) Kiitos kuriirille ja lukuiloa Chanialle!

Kiitos! Edwardson-putki onkin ollut päällä, joten sarjaa otan mielelläni vastaan!

Vihdoin pääsin sarjassa tähän kirjaan saakka -tämä oli mielestäni yksi parhaista Winter-kirjoista, pidin kovasti. Jännittävä ja tarpeeksi mutkikaskin juoni!

Annelis saa kirjan seuraavana!

Kiitos kirjasta, Chania ja muut kierrättäjät! Olen lukenut Wintereitä hajanaisesti, joten luultavasti luen tämän järjestyksen ulkopuolelta.