"Kesällä 1914 Hangon Hotel Pension Bellevuen varakkaiden vieraiden joukossa Inga ja Elly Troberg vaikuttavat ulkopuolisilta ja arvoituksellisilta. Mikä on yksinäisen rouvan ja hänen tyttärensä salaisuus? Elly on täynnä haaveita, jotka hän aikoo toteuttaa uuden ystävättärensä Pepin kanssa. Mutta pahainen väärinkäsitys saa valtavat mittasuhteet ja lyö ystävyyteen kiilan. Yhdessä vuorokaudessa Elly menettää ihmisen jota eniten rakasti, hylkää äitinsä ja joutuu päättämään kohtalostaan. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Elly on hankolaisen salakuljettajan puoliso, ja hänen tyttärensä ovat saman ikäisiä kuin hän tuona kohtalokkaana kesänä. Keskimmäisen tyttären Beatan hillittömyys ja epäsovinnaiset ratkaisut erottavat äidin ja tyttären. Yksinäisyys ja syyllisyys johtavat lopulta peruuttamattomiin tekoihin."

Äidille kiitos tästä kirjasta!

Olin hiukan ennakkoluuloinen tämän kirjan suhteen, mutta loppujen lopuksi nautin joka sivusta. Ei niinkään itse tarinan, vaan nimenomaan säkenöivien hetkien ja taidokkaan kerronnan vuoksi. Kaksikielisen pikkukaupungin elämä tuntui jotenkin hykerryttävän tutulta - mutta jouduin kyllä hetken miettimään miksi Karl-Johania luonnostaan kutsuttiin Tatiksi. Elokuvamainen (onneksi hyvällä tavalla..) kirja, tarkoituksellako?

Pitää vielä oikein erikseen mainita että kansipaperit ovat hienot, mutta vielä kauniimpi on niiden alta paljastuva turkoosi pinta.

Kirja jatkaa kohtapuoliin matkaansa toivelistayllärinä, ja osana MINKULAn toivelistahaastetta.

Kiitos!!!

Olipas aivan erilaista Kalliota kuin muut hänen teoksensa. Jotenkin lukeminen tuntui raskaalta. Olikohan minulla asennevamma?

Seuraavaksi Niksulle!

Toivottavasti kirja säkenöi enemmän kuin Alelle. Kiitos kirjasta!

Olin utelias kirjan suhteen ja otin tämän lukuun heti sen saatuani. Tykkäsin tosi paljon! Vaikka Kuutamolla on minun Guilty Pleasure voisin väittää tämän nousevan suosikikseni Kallion kirjoista. Tämä on kyllä tosi paljon erilaisempikin. Kirjaa tulee lukea hitaasti. Huomasin, jos yritti kiiruhtaa niin teksti muuttui mössöksi ja siitä ei jäänyt mitään käteen. Piti palata takaisin ja lukea rauhallisemmin. Tykkäsin Hangosta miljöönä. Kovin montaa kirjaa, jos yhtään en ole sinne sijoittunutta lukenut. Ajankuvaus tietenkin. Beatan ja Harrietin sisarussuhde. Pirteä keltainen kansi kauniilla kuvalla oli oivinta marras/joulukuun pimeyteen. Varmaan unohdin mainita puolet mutta siis yksinkertaisesti pidin tosi paljon.

Kiitos Alelle kirjasta! Vien sen ensiviikon miittiin, jos löytäisi uuden lukijan sieltä.

Miittiin.

Kirjan aurinkoinen kansi vetosi marraskuun pimeydessä. Kun sisältä löytyi vielä Niksun taittelema hieno kulmakirjanmerkki ja kirjaa oikein kehuttiinkin, niin mukaanhan se miitistä lähti. Kiitos Piiku, Niksu ja muut kierrättäjät!

Tämä oli oikein hyvää ja sujuvaa tekstiä, mutta jotenkin en saanut tästä kovin paljon irti. Henkilöhahmot jäivät etäisiksi ja tarina tuntui aika tasapaksulta.

Helmet-lukuhaaste 2021: 9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella
TBR-vuoren louhintahaaste #3

Tarjolle Kalasataman vapaakaupungin olohuoneessa pidettävään miittiin. Jos ei nappaa miitissä, vapautuu olohuoneen kirjahyllyyn.

Täytyy muistaa lukea hitaasti. Aurinkoinen kansikuva valaisee pimeää syyskuun iltaa. Kiitos kirjasta ja miittiseurasta!

S. 53 "Joskus runojen lukemisen välillä piti levähtää, joidenkin runojen kohdalla montakin kertaa. Kauneutta sieti yllättävän pieniä määriä kerrallaan, sen Inga oli huomannut."

Tämän kirjan lukemisen välilläkin piti levähtää. Jäin pohtimaan eri sukupolvien naisten tarinoita ja olisin ehkä lukenut Ingasta enemmänkin. Sekä Inga, Elly että Beata olivat viettiensä vietävissä eli kokivat vetoa vääriin miehiin sopimattomilla hetkillä. Kallio osaa kirjoittaa. Jäin ehkä arvailemaan, mitä hän halusi tällä kirjallaan erityisesti sanoa. Ehkä kuvata ihmissuhteitten kiemuroita ja myös luokkaeroja ja ihmiskohtaloita historian pyörteissä. Se kuvasi aikaa ja miljöötä, jota en kovin hyvin tuntenut. Sekä Beatan ja Ellyn suhde että Beatan ja Harrietin suhde ristiriitoineen jäi vahvasti mieleen. Theon ja Ellyn tarinaan ei kovin paljon palattu, Theon ajatukset kuvattiin mustikkapiirakkaan liittyvän oivalluksen verran.
Mielenkiintoista, että Beatan tarina jatkuu viime vuonna julkaistussa romaanissa Tämä läpinäkyvä sydän. Kiinnostaisi kyllä lukea sekin.

Saisikohan vielä otettua loppukirin patsasvapautuksissa? Tämä kirja jäi yhdelle lempipatsaistani, Tapiolaan Häikäistynyt - patsaalle. Pippiksen patsasvapautushaasteen myötä on tutustunut mukavasti patsaisiin, vaikka enemmän aina suunnittelen vapautuksia kuin niitä toteutan.
Tämä olkoon myös keltainen väri Vapauta sateenkaari - haasteeseen. Kirjan kansi on keltainen. Pyrin etsimään myös vapautuspaikat väriteeman mukaan ja valo, joka häikäisee kenties tämänkin patsaan, mielletään usein keltaiseksi. Aurinkoisen päivän kunniaksi oli kiva aloittaa keltaisella. Kiitos Alejanda:lle haasteesta!
Sinä, joka poimit kirjan, toivoin, että joku tämän ottaisi mukaan ja ilahtuisi. Jätäthän tänne merkinnän, on kiva kuulla, miten kirjan matka jatkuu. Se voi jäädä omaan hyllyysikin viipymään, jos niin haluat tai voit antaa sen jatkaa matkaansa.
Ihania elokuisia kesäpäiviä!