Gummerus 2000. 229 s.

Hippa-varaus Tyrnimarjalle.

Idealistisen nuorenparin maallemuutosta kehittyy oikeaoppinen kauhutarina: ensin eletään auvoista idylliä, sitten kohdataan hiukan erikoisia ihmisiä, sitten tapahtuu outoja asioita ja sitten vallan yliluonnollisia. Loppu on ehkä turhankin oikeaoppinen, klassisen myytin mukaelma. Hyvät tarinat toki kirjoitetaan aina uudelleen. Tämäkin tarina oli ihan hyvä, mutta ehkä se olisi voinut olla paremmin kirjoitettu. Ja kun kuvataan selittämätöntä, ei sitten pidä kauheasti selittää. Lydian historia esimerkiksi meni överiksi. Sen sijaan Ilkan puuhailu työhuoneessaan jätti tulkinnan väljyyttä. Osa sivuhenkilöistä oli lähellä kliseitä, mutta niin tai näin, lammastilan tuvassa omintakeisia aatoksiaan rääkyvä mummo oli ihan kymppi.

-ruzena

Hiuksianostattavaa loppusyksyä!

Kiitos, hienokuntoinen kirja saapui eilen. Enpä lue arvostelujasi ennen kuin olen itse lukenut kirjan. Ettei nääs tule ennakkoasenteita:)

Olipas surrealistinen tarina! En kyllä mene vannomaan että ymmärsin alkuunkaan mitä kirjailija on tällä halunnut sanoa. Kirjan takakannen teksti ei mielestäni kuvaa oikein sisältöä tai ehkä jokainen lukija vaan ymmärtää asiat omalla tavallaan. Minusta tässä tarinassa on symboliikkaa ja yliluonnollisia aineksia. Kirjan Tampere on kuin reaalimaailmaa ja siellä kaikki käyttäytyvät suht normaalisti, mutta kirjan maaseutupitäjä on aivan toisessa ulottuvuudessa, jossa sekä ihmiset että maisema vääristyvät. Salla ja Ilkka pakenevat maalle ja pakenevat myös itseään. Epämiellyttävä pariskunta! Ovat olevinaan vihreitä ja humanisteja ja todellisuudessa aivan täydellisen itsekkäitä sekopäitä.
Kirjan loppu on aika karsea.
Mutta 6 tähteä siitä ettei mieleeni edes juolahtanut jättää kirjaa kesken, sen verran koukuttava tarina tämä oli!

Metsäläiset lähtevät Pirkanmaalle,kirjan tapahtumapaikoille. Tuntuuko tutulta erpax:)

Täällä tarinan lähtökuopissa ollaan. Mielenkiinnolla odotan, mihin suohon kirja viekään. Kiitoksia Metsäläisistä, Tyrnis! En vaan voinut olla heppaamatta tätä, vaikka vähän aikaa maltoinkin odotella. Kiitoksia ruzenalle myös! Nyt pitää (= saa) lukea nämä toisten kirjat, jotta voi lukea ja rekata omiakin kirjoja kulkemaan.

Sorruin lukemaan edeltävät journalit ja tunnen itseni nyt "lampaaksi", mut nii määki... Mahtava mummo, epämiellyttäviä henkilöitä ja liialliset loppuselitykset. Kerronta onnistui koukuttamaan ja oli kiitettävän tiivistä, vaikka ainekset olivat aina kansansaduista sinne veri- ja suolenpätkäosastolle.

Kiitokset, ruzena ja Tyrnis!

Esit: kirja lähti jonkun matkaan miitistä.

Metsäläiset oli toinen päivän miittipoiminnoistani. Minulla on Alasalmen saamelaistarina Joenjoen laulu lainassa kirjastosta juuri ja odotukseni sitä kohtaan ovat suuret. En malttanut olla kokeilematta tätä Alasalmen vanhempaa kirjaa, vaikka suolenpätkillä varoiteltiinkin :D.

Kiitokset kierrättäjille!

Olipas outo tarina! Olen hyvin pitkälti samoilla linjoilla Tyrnimarjan kanssa, tuntui kuin kirjassa olisi ollut vähintään kaksi erilaista maailmaa. Paljon hyvin rujoja, kylmiä ja epämiellyttäviä henkilöitä.

Onnistuneen maallemuuton kannustuksena tätä ei kannata lukea, mutta muuten kirja oli omituisuudessaan kuitenkin tiiviisti eteenpäin vievää tekstiä.

Taidanpa heppauttaa, josko joku vakicrossari haluaisi vielä lukea.

EDIT 9.7.2014: Varattu Alejandalle Hep-kirjana.

Hep-kirja matkustaa Poriin, terkkuja Ale!

2014 Keep Them Moving # 15

Kiitos kirjasta ja hienoista kirjanmerkeistä!