Takakannesta:

"Yacoubian-talo oli 1950-luvun sotilasvallankaappaukseen asti osa Kairon muodikkainta keskusta. Lukaaleissa viihtyvät edelleen yhteiskunnan hyväosaiset, mutta talon katolla vanhoissa huolto- ja varastokonteissa majailee talouskasvun alijäämä.

Asukkaiden välisen sosiaalisten erojen ja niistä syntyvien jännitteiden kautta Alaa al-Aswani paljastaa Egyptin sisäisen elämän Sharm-el-Sheikhin ja pyramidien ulkopuolella. Katkeroituvat talonmiehen poika Taha, nautintoihin mieltynyt aristokraatti Zaki, poliittista uraa luova Azzam joka ottaa toisen vaimon, työpaikkaa vastaan koskemattomuudestaan luopuva Busaina... jokainen al-Aswanin luoma hahmo ruumiillistaa modernin Egyptin tabuja korruptiosta ja naisten eroottisuudesta homoseksuaalisuuteen, kidutukseen ja uskonnolliseen tekopyhyyteen.

Elämälle avoimessa, monisyisessä romaanissaan al-Aswani tallentaa suloisen humoristisesti kairolaisten ilon ja kyynisyyden hetket arabimaailman vanhimmassa sotilasdiktatuurissa."

Kirja sijoittuu sarjaan "ihan kiva". Kiinnostavaa kuvausta egyptiläisestä yhteiskunnasta, kyllä, mutta jotenkin yhdentekevää kerrontaa ja henkilöitä niin paljon, ettei kehenkään heistä tutustu oikein kunnolla. Kokonaisuus pysyy kuitenkin hyvin kasassa ja kirjan parissa viihtyy. Jotenkin tuli silti ikävä Naguib Mahfouzin Kairo-trilogiaa...

Varattu He_Rille.

Kiitos!

Alkuun en pysynyt perillä, kuka on kuka. Kun tästä alun sekaannuksesta selvisin, kirja osoittautui ihan luettavaksi. Egyptiläisen yhteiskunnan kuvaus oli ehkä mielenkiintoisinta antia.

Toivelistalukemista.

Kiitokset toivekirjasta! :)