Alennusmyyntikirja.

Kirja jatkoi matkaansa jo eilen ja huomasin, että olin unohtanut kirjoittaa siitä mitään. Näin jälkeenpäin mietittynä, kun kirjan lukemisestakin on jo tovi, niin ensimmäisenä tulee mieleen, että kirja oli mielenkiintoinen ja kummallinen adoptiotarina.

Olen oikein tyytyväinen, että kirjan joskus poimin mukaani kolmen euron alennuskorista, vaikken edes tiennyt mistä on kyse. Kirjan suhteen siis.

Tämä tarina vavahdutti, ainakin minut, huomaamaan kuinka adoptio ei aina olekaan hyvä ja iloinen asia. Harvemmin tällaisiin tarinoihin adoptiosta törmää, kuin tässä kirjassa.

Kirjan nainen adoptoi lapsen Kiinasta. Pitkän prosessin jälkeen hän lähtee hakemaan lastaan kotiin. Sitten kaikki ei menekään, niinkuin nainen on ennalta ajatellut. Hän haluaa rakastaa ja huolehtia lapsesta, mutta huomaa, ettei se riitä lapsen mykän katseen edessä. Oppiiko tyttö ikinä kieltä, oppivatko he koskaan ymmärtämään toisiaan?

Kirja myös päättyy niin, etten olisi voinut kuvitella lukieassani sen päättyvän niin.

Kaikenkaikkiaan herättävä lukukokemus. Vaikka kirja olikin ahdistusta ja synkkyyttä täynnä, niin pidin siitä silti. Tosin ei tätä kirjaa tekisi mieli lukea ihan jokapäivä.

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Kirja jatkoi matkaansa jo eilen yllätyspussikirjana. Toivottavasti pidät tästä kirjasta!

Kirja tuli perille... Journal entryn laittaminen vain viipy. Kirja oli todellakin yllatys. Odotin jotain aivan muuta, mutta sehan yllatyspussissa taitaakin olla ideana.

Odotan juuri esikoistani, joten luulen joutuvan laittamaan kirjan joksikin aikaa lukupinon pohjalle.

6.10.2010
Kävi tosiaan niin, että en pystynyt lukemaan kirjaa kuin sieltä täältä. Jouduin hyppimään muutamia kohtia reilusti yli.
Kirja löysi uuden lukijan Oulun BC-miitistä.

Nappasin kirjan Oulun bc-miitistä tänään. Olen kuullut kirjasta aiemmin ja ollut kiinnostunut siitä jo melko kauan, joten hienoa että löytyi miitissä kirjapinojen keskeltä!

Helsingin Sanomien arvostelu kirjasta: http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Nainen+painii+enkelin+kanssa/HS20070825SI1KU01ybt

Tämä oli tosiaan erilainen tarina adoptiosta. Nainen adoptoi pienen tytön Kiinasta, mutta ei kotona tunnekaan saavansa tähän minkäänlaista yhteyttä. Vaikka kertoja vakuuttaa haluavansa rakastaa lasta, niin lukijaa kyllä melkein puistattaa hänen käytöksensä, varsinkin kirjan saksista kertovassa nimikkokohdassa. Pikkuhiljaa kirjassa sitten alkaakin paljastua, miksi päähenkilö käyttäytyy kuten käyttäytyy. Loppukaan ei tosiaan ole mitään herttaista pullamössöä (vaikka - hahhah - pullallakin on siinä osuutensa).

Aloitettuani miltei ahmin kirjan loppuun, koska halusin tietää, saavatko Maami ja Hilja yhteyden toisiinsa. En kuitenkaan anna tälle kirjalle enempää kuin kahdeksan pistettä, koska kirjan abstraktisuus välillä vähän häiritsi. Vaikka tyyli sopi hyvin kirjaan, olisin toivonut välillä selkeämpää selitystä mm. Maamin lapsuudesta.

Loppuun vielä linkki Kiiltomato.netin arvosteluun kirjasta ja Aamulehden juttuun kirjailijasta:

http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=1450
http://www.aamulehti.fi/teema/finlandia/tama-tarina-ei-paaty-hyvin/55121

Kirja on täällä, suurkiitos Silkki!!!

Nythän wish list -haku toimii taas, joten luettuani tämän tarkistan vieläkö joku muu toivoo tätä, minähän pääsin nyt vähän niinkuin "vetämään välistä".

Ahdistava, mutta mielenkiintoinen kirja. Pisti miettimään missä määrin kotoa saadut vanhemmuuden mallit toteutuvat omassa elämässä, halusi sitä tai ei. Äidinrakkaus ei aina ole itsestäänselvyys.

Kuten vähän lupailin, tämä kirja jatkaa matkaansa toivelistan perusteella. Hyviä lukuhetkiä Ankukalle!

Kiitos! Olen jo pitkään tätä toivonut, ehkä vielä jossain välissä sen ehdin myös lukemaan..

Varattu: Paberiliim