Löysin ilokseni Kuopion minitalvilomalta kaksi kehutun Petra Rautiaisen teosta, tämä niistä se esikoinen.

Kovakantinen kirja, Otava 2020, 297 sivua.

Kustantajan kuvaus:

"Karunkaunis esikoisromaani Lapin jälleenrakennuksesta ja vankileirien salaisuuksista on päihdyttävä lukuelämys.

Inari, 1944. Olavi Heiskanen työskentelee saksalaisten johtamalla vankileirillä, jossa paitsi vangit myös vartijat joutuvat taistelemaan säilyttääkseen ihmisyytensä. Rauhan koittaessa osa rikoksista haudataan syvälle.
Enontekiö, 1947. Toimittaja Inkeri Lindqvist muuttaa pohjoiseen kirjoittaakseen reportaasisarjan sodasta toipuvasta Lapista. Samalla hän aikoo selvittää sodan aikana kadonneen aviomiehensä kohtaloa.
Kun Inkeri saa Olavin vuokralaisekseen, alkavat salaisuudet keriytyä auki."

Upea ja rankka teos Lapin sodan melskeistä ja natsien vankileireistä. Kirja yhdistää hämmästyttävän taitavasti Lapin luonnon kauneutta ja koskettavaa henkilökuvausta aivan hirviömäiseen vankileiritodellisuuteen, leireillä tehtyyn kuvottavaan rotututkimukseen ja saamelaisten kaltoinkohteluun. Todella tärkeä teko nostaa esiin näitä Suomen historian häpeäpilkkuja näin kaunokirjallisin keinoin. Samaa sivuaa myös Heidi Köngäs romaanissaan Dora, Dora. Rautiaisen kuvaamat pöyristyttävät saamelaislasten mittaukset ja valokuvaukset on tuotu valkokankaalle Saamelaisveri-elokuvassa.

Onneksi löysin ja luin tämän hienon kirjan, pysäyttävä lukukokemus.

Outa saa hippakirjansa Tampereen miitissä tänään.

Koskettavia lukuhetkiä ja aurinkoa kevätpäiviin!

Kiitos kirjasta ja miittiseurasta! :)