Etulieve:

"Romahtaneen Albanian raunioituneilta seuduilta, joilla kuolemaa ovat tehneet vuoroin valloittajat ja vuoroin uskomukset, nuori Bujar ja hänen ystävänsä Agim päättävät lähteä tavoittelemaan uutta alkua. Heidän mukanaan maailmalle lähtevät esi-isien ikiaikaiset kertomukset, joissa albaanin kunnia selättää ihmisluonteen heikkoudet.

Vuosia myöhemmin nuoren miehen pitkä vaellus suurkaupunkien kuiluissa on päättynyt kylmään maahan pohjoisen meren rannalle. Saako rikkinäinen tarina siellä vihdoin huipennuksensa, ja voiko luhistunut mieli koskaan löytää rauhaa?

Pajtim Statovcin toinen romaani vie mystiseen ja kiehtovaan Albaniaan, jonka lähihistoria sulkee sisäänsä toinen toistaan traagisempia ihmiskohtaloita. Tiranan sydän on verevä ja kaunis, yltäkylläisenä virtaava romaani sodasta ja rakkaudesta, julmasta ulkopuolisuudesta ja kuolemasta, valheista joista tarinat saavat voimansa."

Tykkäsin kovasti Statovcin esikoisesta Kissani Jugoslavia. Keväällä kävin lomalla Sloveniassa ja kun tämä oli Citymarketissa myynnissä kahdella eurolla, en todellakaan pystynyt vastustamaan.

Otava 2016

Tästä ei ehkä ollut aivan niin yksinkertaisen helppoa tykätä kuin kirjailijan esikoisesta. Oliko tämä sitten jotenkin vaikeaselkoisempi? Ainakin aikahyppelyitä oli kirjan alkupuolella niin, että jouduin niitä miettimään. Kokonaisuudesta kuitenkin pidin, ja toisella lukukerralla tästä varmaan saisi vielä enemmänkin irti? Mitä me olemme ja mitä haluamme muiden meissä näkevän?
Jostain luin, että kirjailijan tekemä käsikirjoitus oli jaettu kahteen osaan, Kissani Jugoslaviaan ja tähän kirjaan. Kovin samankaltainen teemahan näissä molemmissa on.
Jään mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa kirjaa.

Pajtim Statovcin uusin teos Bolla voitti tänä vuonna Finlandia palkinnon. Tämän kirjan otin mukaani viime sunnuntain pikkujoulumiitistä. Kirja kiinnostaa kovasti.

Kissani Jugoslavia odottelee vielä hyllyssä lukemistaan. Löysin sen joskus pokkarina kirjaston kierrätyshyllystä. Muutama tuttava on sen lukeneet ja kehuneet kovasti.

Myöskin Finlandia- palkinnon voittanut Bolla on tarkoitus lukea. Kyseisessä miitissä, mistä tämänkin otin taisin muistaakseni puhuakin että luen ensin tätä ja sen jälkeen tartun Statovcin muihin teoksiin. Olen tämän kirjan kanssa taavinan kanssa samoilla linjoilla. Vaikeaselkoinen, mutta kokonaisuus hyvä. Annan tämän huomenna luettavaksi Joikalle kun näemme.

Joikalle luettavaksi.

Kirja on nyt minulla Kiimingissä, kiitos.

Teos ravistelee minua, läiskii poskille ja kaataa kylmää vettä päälleni. Se huutaa: "Katso kuinka epäreilu maailma voi olla ja miten raskasta maahanmuuttajan ja transsukupuolisen on toiveitaan toteuttaa." Yksinkertaiset (mutta mahdottomat) toiveet ovat jonkun toisen elämässä itsestäänselvyyksiä. Kertojan ääni muuttuu melko sekavaksi jossain välissä, aivan kuin Kissani Jugoslaviassa olisi tehnyt saman.

Raahen kirjamessuille.