www.kirjasampo.fi:

"Elämää pitempi matka on muisto- ja muistelmateos valokuvaaja Paco Serranosta, Vivi-Ann Sjögrenin espanjalaisesta aviomiehestä, joka yllättäen kuolee vain muutama päivä 60-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen. Kirja kertoo surun kanssa elämisestä, selviämisestä, rakkaudesta, joka ei pääty kuolemaan, yhteisen elämän muistoista ja arjesta läheisen kuoleman jälkeen."

Kirjapaja, 1999.

On aina vaikea pisteyttää näin henkilökohtaisia kirjoja, eihän toisen surutyölle ja tunteille voi antaa arvosteluja. Hiukan minua kuitenkin häiritsi kuolleen puolison idealisaatio, joka tietysti on osa suruprosessia sekin. Googlettamalla sain selville, että kirjailijalla on kirjassa mainitun Maria-tyttären lisäksi poika, joka on ollut ihan pieni siinä vaiheessa, kun kirjailijan suhde Pacoon on alkanut. Hiukan jäin miettimään, miksi poika ei elänyt tarinassa ja äidin mielessä lainkaan. Monesti menetysten yhteydessä ihminen pohtii muitakin menetyksiään - olettaisin, että Pacon kuolema olisi saanut miettimään tätä suhdetta omaan lapseenkin riippumatta siitä, oliko tämä hengissä tai kuollut. Muitten ihmissuhteitten muuttumista puolison kuoleman jälkeen Sjögren erittelee kuitenkin paljon. Voi olla, että Sjögren on kirjoittanut vanhemmuudestaan muissa kirjoissaan, niitä on lukematta tuolla hyllyssäni ainakin pari kappaletta.

Kirja vapautuu Turun kesäpäivien kirjabuffettiin - tai jonnekin toisaalle Turkuun, jos ei löydä kesäpäiviltä lukijoita!

Edit: Funikulaarin lähellä Kakolanmäellä.