Espanjankielinen alkuteos Crímenes imperceptibles 2003, suom. Anu Partanen, WSOY 2007. 231 s.

Espanjan Planeta-palkinto

22.3.2024:

Minäkertoja, nuori argentiinalaismies, tulee matematiikan jatko-opintoihin Oxfordiin ja asettuu vuokralle vanharouva Eagletonin taloon, jossa asuu myös rouvan pojantytär, kolmekymppinen sellisti Beth.
Yhtenä päivänä palatessaan kotiin kertoja tapaa ovella Arthur Seldomin, matemaatikkolegendan ja Eagletonien perhetutun. Kun miehet menevät sisään, he löytävät rouva Eagletonin surmattuna. Seldom kertoo tulleensa, koska oli saanut työhuoneelleen lapun, jossa luki "Sarjan ensimmäinen" sekä rouvan osoite, kelloaika klo kolme, ja ympyräsymboli.
Seldom oli äskettäin julkaissut teoksen, jossa käsitteli loogisia sarjoja ja veti niistä yhtäläisyyksiä sarjamurhiin. Nyt hän pohtii, oliko murhaaja lukenut kirjan ja haastoi häntä keksimään tekijän.
Tietäen, että niin matemaattisten probleemojen kuin rikostapausten ratkaisemisessa tie on usein suoraviivaisen looginen mutta että joskus tarjoutuu vaihtoehtoisia ratkaisuja, miehet ryhtyvät kehittelemään sarjamurhateoriaa: kuka olisi sarjan toinen uhri ja mikä sen symboli. Ennen pitkää murhasarja jatkuukin, ja kertojan ja Seldomin keskustelujen muodossa kirjailija pääsee ujuttamaan tekstiinsä lisää tietoa matemaattisista teoreemoista ja loogisista sarjoista.
Poliisi toki samaan aikaan tutkii murhia omilla metodeillaan.

Guillermo Martínez on matematiikan professori. Kun tietopuolinen substanssi on kirjailijalla hallussa, hän osaa esittää teesit ja teoreemat niin selkeästi että näin maallikkonakin niistä saa kiinni, ja rikostarinan voi lukea ilman sen korkeampaa matematiikkaa. (Edes kirjan alkupuolella heitettyä esimerkkisarjaa* en osannut jatkaa...) Itse asiassa pähkäilin "sarjalogiikan" parissa niin etten tullut kiinnittäneeksi huomiota siihen mitä selkeästi oli kerrottu: että mistä, milloin ja miten ne "sarjaviestit" löytyivät. Occamin partaveitsi olisi joskus lukijallekin avuksi...

Mutta siis tuplasti hyvä kirja!

-ruzena

* Otin talteen (klikkaa kuva isommaksi). Jospa vielä valkenee.
EDIT. 14.5.24 Ei vitsi! Kiitos Saka ja Google!

***
Lukuiloa arpaonniselle!

***
Tämä oli Sääliarvonnan tavoitelluin kirja, joten ketjusta varmaan löytyy tarvittaessa jatkolukijoita.

Kiitokset toivomastani arvontapalkinnosta ja kylkiäisenä tulleesta superhienosta, kirjankannesta tehdystä TBR-kyltistä!

Minäkin saavuin aikoinani Helsinkiin (en Oxfordiin) opiskelemaan matematiikkaa. En kuitenkaan tainnut olla ihan niin lahjakas ja kiinnostunut alasta kuin kirjan matemaatikot, joten heti seuraavana kesänä pyrin ja pääsin lukemaan ihan toista ainetta Helsingin yliopistossa.

Kirjaa lukiessa mietin, että tämä ei ehkä ollut ihan niin mielenkiintoinen kuin olin odottanut, mutta loppu muutti kaiken. Tykkäsin loppujen lopuksi kovasti, eli kannatti toivoa ja lukea! Kiitokset vielä Ruzenalle!

Muoks. Saka74 kertoi miitissä googlanneensa vastauksen tuohon yllä mainittuun tehtävään, joten minä myös. En kyllä olisi ikinä itse keksinyt ratkaisua!

Miitissä eteenpäin. Saka74:n lisäksi tämä saattaisi kiinnostaa ainakin Annelisia.

Ihan mahtavaa! En voittanut arvontaa, mutta sain silti tämän kirjan melko pian. Täytyy tunnustaa, että googlasin tuon matemaattisen ongelman heti, kun siitä kuulin. Ratkaisu on lopulta todella selkeä, mutta olisi varmaan mennyt kauan, että olisin sen hoksannut. Minäkin olen muuten opiskellut vuoden matematiikkaa lukion jälkeen, mutta se oli yliopistotasolla mielestäni kuolettavan tylsää. Tykkään edelleen matematiikasta. Se on ihanan selkeää ja loogista.

Olipas hyvä dekkari! Kirjaa on mainostettu älylliseksi jännäriksi ja sitähän se oli. Tässä ei ollut monelle dekkarille tyypillisiä turhia sivujuonia eikä syyllistä annettu lukijalle tarjottimella. Lukija sai pohtia, mitä kaikki tarkoittaa, mikä liittyy mihin ja kuka näistä henkilöistä on syyllinen. Harmi, ettei kirjailijalta ole suomennettu muuta.

Toivoit tätä kirjaa ruzenan sääliarvonnassa, joten oletan toiveen olevan yhä voimassa. Jännittäviä lukuhetkiä!

Kiitos Sääliarvonnan toiveestani!
Tämä on mulle aivan uusi tuttavuus, mutta takakannen teksti yhdistettynä tuohon Ruzenan kirjoittamaan kyllä herättää mielenkiinnon.
Eli luettavien pinoon korkealle.