Tanskankielinen alkuteos Guldkuglen : fortaelling om en ø (1985). Suomentanut Saara Villla. Otavan kirjasto. Otava, Helsinki 1987. Sidottu, 247 sivua.
Kannen kuva: Lea Honka.

Takakansi:
Tanskalaisen Hanne Marie Svendsenin Kultapallo on kiehtova tarina yhdeksän sukupolven elämästä eräällä saarella. Kultapallo heijastaa monia ihmiskohtaloita, se kertoo unelmista ja todellisuudesta, siinä on iloa, kauneutta, viisautta.
Niels Gløe ottaa mantereelta mukaansa punatukkaisen Johannan ja tuo hänet saarelle kalastajan vaimoksi. Heistä polveutuu saarelaisten sitkeä suku, joka kestää, oppii, mukautuu. Ihmiset elävät luonnon ehdoilla, toisiaan rakastaen ja itseään kunnioittaen. He oppivat tulemaan toimeen hiekan, myrskyjen, niukan ravinnon ja papin nuhteiden kanssa.
Saaren miehet ovat tarkkoja kunniastaan. Naiset tietävät paikkansa ja tehtävänsä eivätkä kumarra kovassakaan myrskyssä. Sellainen on myös Maja Stina, joka saa nähdä ihmisten ympärillään vaihtuvan, toisten jäävän, toisen katoavan taivaanrantaan. Ja Maja Stina huomaa, että jokaisella päivällä on omat ilonsa.
Ennen pitkää saarelle saapuu kiireinen mies, ministeri, ja hänen vanavedessään tulee uusi aika. Oitis saaren johto on niiden käsissä, joilla on raha hallussaan. Ja niin saaresta tulee kuin mikä tahansa yhdyskunta virkamiehineen ja laitoksineen.
Hanne Marie Svendsenin vuolas kertojanilo synnyttää pyörteen: sanat pulppuavat, tarinat syntyvät ja laajenevat kuin renkaat vedessä kiertyäkseen lopulta takaisin yhteen. Kultapallosta kuvastuu yhä uusia elämänkohtaloita, seikkailuja, kuvitelmia, tositapahtumia — toivoa antava pala ihmiskunnan historiaa.
”Hanne Marie Svendsenin läpimurtoromaani Kultapallo on asetelmiltaan niin hiottu ja kieleltään niin loistokas, että se vie hänet suoraan suurten tanskalaisten kirjailijoiden joukkoon. Hänen juurensa ovat sekä latinalaisamerikkalaisessa että tanskalaisessa romaaniperinteessä.”

— Artur Lundkvist, Ruotsin Akatemian jäsen.

Etulieve:
Hanne Marie Svendsen on syntynyt Skagenissa 1933 ja valmistunut filosofian maisteriksi Kööpenhaminan yliopistosta 1958. Hän on työskennellyt Tanskan radiossa toimittajana ja teatteri- ja kulttuuritoimituksen päällikkönä sekä amanuenssina Kööpenhaminan yliopistossa. Kultapallo on Hanne Marie Svendsenin ensimmäinen suomennettu teos; hän on julkaissut aiemmin kolme romaania, novellikokoelman sekä kirjallisuustieteellisiä teoksia.
Kultapallolle on myönnetty arvostettu tanskalaisten kriitikkojen palkinto. Teos oli vuonna 1986 Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana.
”Kirjaa lukee sisäisellä riemulla, kohotetuin mielin, se pitää otteessaan ensimmäiseltä sivulta viimeiselle.”

— Marie-Louise Paludan, Weekendavisen.

***
Lukemisesta on kulunut jo toistakymmentä vuotta. Sukuromaanit eivät oikein ole minun juttuni, enkä minä Kultapalloonkaan tainnut suuremmin ihastua. Yritän muistaa joskus vilkaista lukupäiväkirjaani; ehkä sieltä löytyy tarkempi selonteko silloisista mietteistäni.
Kirjasta tuli Svendsenin kansainvälinen läpimurtoromaani, mutta siitäkään huolimatta en taida lukea sitä uudelleen. En edes siksi, että se on palkintorintamallakin arvostettu teos: Sille on myönnetty tanskalainen Kritikerprisen 1985, ja lisäksi se oli Tanskan ehdokas Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 1986 saajaksi.


Hanne Marie Svendsen på Litteratursiden.dk
Hanne Marie Svendsen på danske Wikipedia
Svendsen, Hanne Marie at The History of Nordic Women's Literature site

Palkintokaappi-kirja lähti kaverin kanssa etsimään Appelsiinia Hervannasta. Toivottavasti kaverukset löytävät perille.
Lukuiloa!

Kiitos tästä kirjasta, kovasti nyt kutkuttaisi jo kurkistaa kansien väliin, mutta kun ne ringit ja säteet tulee aina vähintään pareittain, mieluusti sekstettinä. Eli tämä kirja joutuu nyt hieman odottelemaan, mutta uskon että se ei happane! :)

Kirja odottelikin useamman vuoden, kunnes tartuin siihen. Ja kylläpä olikin hieno tarina! Aivan uskomattoman hieno! Pidin niin henkilöistä, miljööstä kuin juonenkäänteistäkin. Loppua kohti tarina sai erikoisia piirteitä, jotka kuitenkin viimeisillä sivuilla nivoutuivat omalla hauskalla tavallaan yhteen.

Kirja vapautuu Paratiisisaari -taideteoksen läheiselle bussipysäkille. Onnea löytäjälle ja aurinkoista lukukesää!

Löysin bussipysäkiltä illalla tämän kirjan. Menee lukuun.

Jätetty Citymarketin sisäänkäynnissä olevalle penkille.

Löysin kirjan Jyväskylän kaupunginkirjaston kirjojen kierrätys hyllystä.

Alkuun ihan jopa pidin tästä, mutta meni kyllä minulle tämä kirja liian vaikeaksi. Enkä käsittänyt lopusta oikein mitään.

Mukava oli kuitenkin löytää kirja ja saada se luetuksi. Kirja lähtee toivelistahippauksen myötä seuraavaksi Sakalle.

Paljon kiitoksia toivekirjasta ja kortista! En enää muista, mistä tämän kirjan löysin ja lisäsin toivelistalleni.

Pidin kirjan alusta. Keskivaiheilla olin välillä uupua, kun en pysynyt perillä sukulaisuussuhteista enkä aina oikein ymmärtänyt, miten eri tapaukset liittyivät toisiinsa. Loppua kohden kirja parani huomattavasti tai sitten vain lopultakin ymmärsin paremmin kirjan idean. Olihan tämä hieno kuvaus yhdeksän sukupolven elämästä. Maailma muuttui melkoisesti tuona aikana eikä tekniikka ja kaupungistuminen tuoneet onnea. Luonto kärsii ihmisen tekojen takia, mutta toisaalta luonto on myös hyvin voimakas ihmisten teoista huolimatta. Tykkäsinkö kirjasta vai en? Sitä en osaa sanoa, mutta ajattelemaan se sai.

Hyviä lukuhetkiä huhtikuun kirja-arvonnan voittajalle!

Kiitos tästä kiinnostavasta kirjasta, tarkkaan olet minua kuunnellut kun osasin tämän minulle valita. Isoisäni on kotoisin saaresta ja minua on aina kiinnostanut meri ja elämä saaressa, vaikken itse niin haluaisikaan elää.