Ranskankielinen alkuteos Vendredi on les Limbes du Pacifique (1967/1972). Suomentanut Eila Kostamo. Käännös on tehty 1972 ilmestyneestä tarkastetusta ja laajennetusta painoksesta. Keltainen kirjasto 159. Tammi, Helsinki 1980. Sidottu, 250 sivua.

Tournieria rekisteröin/vapautan harvoin, mutta tämä perjantai sattuu olemana kaksoiskappale. Ja poistettu Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista.

Grand prix du roman de l'Académie française 1967

Takakansi:
MICHEL TOURNIER
on Ranskan nykyproosan kiinnostavimpia kirjailijoita. Tournier on syntynyt Pariisissa 1924. Hän on opiskellut oikeustiedettä, filosofiaa ja kirjallisuutta ja toiminut kustannusvirkailijana, kääntäjänä ja lehtimiehenä. Esikoisteoksensa Perjantai hän julkaisi .43-vuotiaana 1967 ja sai siitä Ranskan Akatemian suuren romaanipalkinnon. Sen jälkeen hän on julkaissut romaanit Le Roi des aulnes (1970) ja Les Météores (1975) sekä novelli- ja esseekokoelmia.


Takana olevalle esilehdelle on liimattu seuraava teksti (joka ei liene liepeistä leikattu):
Michel Tournierin teokset rakentuvat perustasoltaan myytin varaan. Myytti, tarina jonka kaikki tuntevat, saa Tournierin kirjailijanotteessa hämmentäviä ja syvästi persoonallisia sisältöjä, vaikka kertomusta turvallisesti kuljetetaan perinnäisen romaanimuodon puitteissa.
Ensimmäisessä romaanissaan Perjantai Tournier on kirjoittanut uudelleen tarinan Robinson Crusoesta. Valtameren saaren yksinäisen asukkaan tarina tunnetaan jo antiikin kirjallisuudessa, joten kautta vuosituhanten voi jo sanoa sen kiehtoneen kirjallista mielikuvitusta. Aihe on suonut mahdollisuuksia ihmisen käyttäytymisen tutkimiseen ääri tilassa ja myös erilaisiin sivilisaation kritiikkeihin. Daniel Defoen Robinson Crusoen ennennäkemätön menestys, teoksesta tehdyt lukuisat jäljitelmät ja muunnelmat aina meidän päiviimme osoittavat myytin elinvoimaisuutta.
Michel Tournierin Perjantain voi eräässä mielessä nähdä Daniel Defoen teoksen vastaväitöksenä. Molempien Robinsonit elävät aikakautta jolloin englantilaiset puritaanit Raamattu kädessä valloittavat ja muodostavat siirtomaiksi Uuden Maailman neitseellisiä maita. Mutta Michel Tournierilla on kolmattasataa vuotta pitempi perspektiivi rationaaliseen ja hyötyhakuiseen länsimaiseen yhteiskuntaan, joka Defoen aikana oli muotoutumassa. Daniel Defoen Robinson palaa saareltaan peruskatsomuksiltaan lähes muuttumattomana. Tournierin Robinson sensijaan ei pysty palaamaan entisen sivilisaationsa piiriin, niin syvällekäyvien muutosprosessien alaiseksi hän on joutunut saarella ollessaan. Tournierin Robinson käy läpi kolme tiedon tasoa, sellaisina kuin Spinoza ne on esittänyt Etiikassaan, jota Tournier pitää merkittävimpänä teoksena sitten evankeliumien. Mainittuja tiedon tasoja edustavat Robinsonin kolme perättäistä elämänvaihetta: rypemisen kausi, hallinnonalaisen saaren kausi ja aurinkohurmion kausi. Viimeksi mainitun kauden käynnistäjänä on Perjantai, joka orjasta kasvaa Robinsonin kumppaniksi ja uuden elämän tiennäyttäjäksi.
Esseekckoelmassa Le Vent Paraclet, 1977 Michel Tournier on omistanut esseen Perjantai-teokselleen ja kirjoittaa mm.: ”Muuan lukija kysyi minulta kerran mitenkään pahaa tarkoittamatta, miksi en ollut omistanut tätä teostani Daniel Defoelle. Enkö ollut vähintäänkin tuon kunnianosoituksen hänelle velkaa? Tunnustan että en ollut tullut asiaa ajatelleeksi, niin päivänselvästi minusta tämän kirjan jokainen sivu tuntui viittaavan englantilaiseen malliinsa. Itse asiassa minulla oli :omistukseksi muuan idea, jota pitkään pyörittelin mielessäni ja olin kahden vaiheilla, kunnes lopulta luovuin siitä. &mdas; — Niin, olisin tahtonut omistaa tämän kirjan Ranskan siirtotyöläisten valtaisalle ja hiljaiselle massalle, kaikille noille Perjantaille jotka kolmannesta maailmasta ovat rientäneet tänne, noille kolmelle miljoonalle algerialaiselle, marokkolaiselle, tunisialaiselle, senegalilaiselle, portugalilaiselle, joiden varassa yhteiskuntamme lepää mutta joita ei koskaan nähdä, ei koskaan kuulla, joilla ei ole vaalilippua, ei ammattiyhdistystä eikä äänenkannattajaa. — &madas; Meidän kulutusyhteiskuntamme istuu heidän päällään, se on asettanut lihavat valkeat pakaransa tuon tummapintaisen ja aivan hiljaiseksi painetun kansan päälle. Sehän en selvää ettei noilla kaiken maailman kadunlakaisijoilla, kaivinkoneenkäyttäjillä, pengerrystyömaiden työmiehillä, apumiehillä, kulkumiehillä olekaan mitään sanottavaa tai opetettavaa meille, vaan päinvastoin kaikki opittavana meidän koulussamme, ensinnäkin heidän pitää oppia puhumaan sivistynyttä kieltä, Descartesin, Corneillen ja Pasteurin kieltä ja omaksua säälliset tavat ja ennen muuta sallia että typerät ja ahtaat Robinsonit eli kaikki meikäläiset unohtavat heidät.”


Michel Tournier Wikipediassa
Michel Tournier (1924-) at Pegasos — A literature related site in Finland
Michel Tournier : Biographie dans Académie Goncourt
Michel Tournier : Bibliographie dans Académie Goncourt

Vendredi on les Limbes du Pacifique dans Wikipedia