Alkuteos: Her Fearful Symmetry
Suomentaja: Paula Korhonen

Takakansi:

Parikymppiset amerikkalaiskaksoset Julia ja Valentina Poole ovat toistensa peilikuvia. He kuulevat ensimmäistä kertaa äitinsä kaksoissisaresta Elspethistä, kun heille kerrotaan, että he ovat perineet tämän asunnon Lontoon Highgaten hautausmaan liepeiltä.
Erottamattomat kaksoset muuttavat Lontooseen uudesta vapaudesta riemuiten ja alkavat rakentaa tädin asunnosta omaa kotiaan. Pian Valentina rakastuu kuolleen tädin miesystävään ja ryhtyy etsimään omaa identiteettiään. Julia närkästyy heikomman sisarensa itsenäistymispyrkimyksistä mutta löytää itselleenkin projektin: pakko-oireisesta häiriöstä kärsivän naapurinsa pelastamisen.
Ennen pitkää Julia ja Valentina saavat huomata, että he eivät olekaan asunnossaan yksin.

Pokkari
Gummerus 2011, alkuteos 2009

Ihan ensimmäiseksi täytyy myöntää, että odotin kirjalta enemmän. Koko tarinaa vaivasi alakuloisuus ja sellainen painostava tunnelma ilman toivonpilkahdusta. Kirja oli siis kovin erilainen kuin kirjailijan Aikamatkustajan vaimo, mistä pidin aivan tavattoman paljon.

Kaikkein eniten nautin hautausmaakuvauksista, joissa saattoi kuvitella olevansa itsekin paikan päällä ihastelemassa upeita muistomerkkejä. Juoni itsessään olisi puolestaan antanut eväät niin paljon parempaan, mutta ei. Ihan kuin hieman olisi vasemmalla kädellä tehty odotettu uutuus, sen verran langanpätkiä jäi auki. Esimerkiksi Jessican tarinan olisin kuullut mieluusti. Miksi hän kauhisteli ja jätti kertomatta Robertille yhtä sun toista? Annettiin ymmärtää, että hänellä oli jokin synkkä salaisuus, mutta siihen ei sitten koskaan sen tarkemmin palattu (tai sitten en sitä huomannut). Miksi siis edes antaa moista ymmärtää? Ja mikä hiivatin ratkaisu se Valentinan ratkaisu oli? Hei haloo, siis ihan totta. Vähän oli siis niin ja näin tämän tarinan kanssa, mutta kuitenkin kirjailija on sen verran lahjakas, että helposti tämän melkein 500 sivua luki. Martinin ja Marijken tarina oli parasta antia kirjassa ja sekin hieman ontui. Ja entäs kaksosten käytös! Aivanko totta, että identtiset kaksoset ovat noin kiinni toisissaan?

Odotukseni olivat siis korkealla ja kirja oli jonkinnäköinen pettymys. Pienellä viilailulla olisi tarinasta vaan saanut niin paljon enemmän. Kirjassa oli ne hyvät hetkensä, mutta kun niitä olisi voinut olla vielä niin paljon enemmänkin…

Viikkoarvonnan voittajalle luettavaa. Onneksi olkoon! :)
Mielenkiintoisia lukuhetkiä!

Kiitos, Miuskis! Kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Ja kiitos vielä todella kauniista kortista, joka oli kirjojen mukana.

Täytyy myöntää, että olen Miuskiksen kanssa samaa mieltä noista asioista, mutta silti pidin kirjasta.
Myös minä nautin hautausmaakuvauksista. Turhan moni kysymys jäi vaille vastausta, mutta silti olen iloinen että luin kirjan.
Minulle Audrey Niffenegger oli täysin uusi tuttavuus.

Seuraavaksi tarkistan, löytyykö tämä kenenkään toivelistalta.

Löytyihän se toivelistalta, joten lähtee henkilölle, joka on ilahduttanut minua useilla toivekirjoilla.

Lukuiloa!

Kiitos toivelistakirjasta!

Hyllyyni oli päässyt tulemaan kaksi kappaletta tätä kirjaa. Toinen jää hyllyyn odottamaan lukemista ja tämä lähtee seuraavalle lukijalle, jonka toivelistalta kirja löytyi.

Diunonyymi toimitti tänään kassilisen kirjoja, joista osa oli rekkaamattomia, osa näitä vuosia sitten bookcrossingiin rekisteröityjä. Aikamatkustajan vaimon olen lukenut ja muistelen, että yksi kappale tätä kirjaa olisi entuudestaan tuolla hyllyssäni. Jos niin on, tämä saa jatkaa matkaansa bc-kirjana.

Kirja löytyi outa1977:n toivelistalta ja pyrkii päästä toivojalleen loppuviikon BC-tapaamisessa kiltin Pamina-kuriirin välityksellä.

Kiitos toiveeni täyttämisestä!