Labyrintti
by Kate Mosse | Mystery & Thrillers | This book has not been rated.
ISBN: 9511209485 Global Overview for this book
ISBN: 9511209485 Global Overview for this book
3 journalers for this copy...
"Labyrintti on tiivistahtinen seikkailuromaani, jonka kerronta vuorottelee nykypäivän ja 1200-luvun Ranskan välillä. Seikkailuromaanien perinteestä virkistävästi poiketen kirjan päähenkilöt - niin sankarit kuin konnatkin - ovat enimmäkseen naisia. Labyrintin tapahtumat saavat alkunsa heinäkuussa 2005 arkeologisilta kaivauksilta Pyreneiden vuoristossa Ranskassa, jonne brittiläinen Alice on hankkiutunut kesäksi vapaaehtoistyöhön. Viimeisenä päivänä kaivauksella Alice löytää ikivanhan hautaluolan, jonka lattialla makaa toisiaan syleillen kaksi luurankoa sekä salaperäinen sormus, johon on kaiverrettu labyrintin kuvio. Löytö kiinnostaa monia tahoja, jotka eivät kaihda keinoja saadakseen sormuksen haltuunsa.
Labyrintti on kotimaassaan Iso-Britanniassa arvostelu- ja myyntimenestys. Kirjaa on myyty yksinomaan Britanniassa yli puoli miljoona kappaletta, ja se on käännetty 36 kielelle. Labyrintti valittiin myös arvostetussa Richard and Judy -kirjallisuusohjelmassa vuoden 2006 kirjaksi."
(http://plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/kulttuuri-kirjat/kate-mossen-labyrintti-kaksi-naista-yksi-kohtalo)
Labyrintti on kotimaassaan Iso-Britanniassa arvostelu- ja myyntimenestys. Kirjaa on myyty yksinomaan Britanniassa yli puoli miljoona kappaletta, ja se on käännetty 36 kielelle. Labyrintti valittiin myös arvostetussa Richard and Judy -kirjallisuusohjelmassa vuoden 2006 kirjaksi."
(http://plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/kulttuuri-kirjat/kate-mossen-labyrintti-kaksi-naista-yksi-kohtalo)
PK-seudun helmikuun miitissä
Otin miitistä mukaani.
Jemmattuani kirjaa 4,5 vuotta hyllyssäni, olen vihdoin tarttunut siihen. Sivuja on luettuna hieman yli 200, mutta kiinnostukseni tarinaa kohtaan räpistelee henkitoreissaan. Tämä saattaa jäädä kesken.
Tarina lähti liikkeelle tahmeahkosti hyppimällä kohtauksesta toiseen. En saanut niitä linkitettyä toisiinsa oikein mitenkään, joten unohdin osan. Jossain vaiheessa selailin kirjaa taaksepäin tarkistaakseni jonkin asian ja ihmettelin, olenko tosiaan tällaisenkin kohdan lukenut. Kiinnostus heräsi enemmän siinä vaiheessa, kun joesta löytyi ruumis, mutta tarina kaikkineen on sen jälkeen ollut niin sekava (no, ainakin minulle), että mukana pysyminen on melko työlästä. Kerronnan kannalta on toki tärkeää yrittää pitää lukijan mielenkiintoa yllä niin, että jätetään asioita kertomatta, mutta tässä niitä kertomatta jätettyjä asioita on hieman liikaa.
Salaseuroista ja vuosisatoja tai -tuhansia varjelluista salaisuuksista/kirouksista tarinoiminen voi äkkiseltään kuulostaa hyvältä idealta, mutta koska tarinasta yleensä lopulta paisuu jonkin sortin elämää suurempi juttu, voi loppu viimein olla pettymys lukijalle. Ainakin näin käy Margit Sandemon Jääkansan tarinassa, joka on suosikkisarjani ainakin ensimmäisen 10-15 kirjan osalta. Loppuosat ovat varsinaista utopiaa ja viimeinen huipennusosa kauniisti sanottuna "pannukakku".
Tällaiset fiilikset tällä hetkellä. Olen luvannut kirjan eteenpäin, joten se on jatkamassa joka tapauksessa matkaansa lähiaikoina. Saattaa olla, että luen tähän väliin jonkun muun kirjan ja jatkan sitten tällä... tai sitten en. Jää nähtäväksi.
Tarina lähti liikkeelle tahmeahkosti hyppimällä kohtauksesta toiseen. En saanut niitä linkitettyä toisiinsa oikein mitenkään, joten unohdin osan. Jossain vaiheessa selailin kirjaa taaksepäin tarkistaakseni jonkin asian ja ihmettelin, olenko tosiaan tällaisenkin kohdan lukenut. Kiinnostus heräsi enemmän siinä vaiheessa, kun joesta löytyi ruumis, mutta tarina kaikkineen on sen jälkeen ollut niin sekava (no, ainakin minulle), että mukana pysyminen on melko työlästä. Kerronnan kannalta on toki tärkeää yrittää pitää lukijan mielenkiintoa yllä niin, että jätetään asioita kertomatta, mutta tässä niitä kertomatta jätettyjä asioita on hieman liikaa.
Salaseuroista ja vuosisatoja tai -tuhansia varjelluista salaisuuksista/kirouksista tarinoiminen voi äkkiseltään kuulostaa hyvältä idealta, mutta koska tarinasta yleensä lopulta paisuu jonkin sortin elämää suurempi juttu, voi loppu viimein olla pettymys lukijalle. Ainakin näin käy Margit Sandemon Jääkansan tarinassa, joka on suosikkisarjani ainakin ensimmäisen 10-15 kirjan osalta. Loppuosat ovat varsinaista utopiaa ja viimeinen huipennusosa kauniisti sanottuna "pannukakku".
Tällaiset fiilikset tällä hetkellä. Olen luvannut kirjan eteenpäin, joten se on jatkamassa joka tapauksessa matkaansa lähiaikoina. Saattaa olla, että luen tähän väliin jonkun muun kirjan ja jatkan sitten tällä... tai sitten en. Jää nähtäväksi.
Vihdoin tämäkin kirja liikahtaa eteen päin... Yritin vielä pari lukua, mutta kun ajatus ei vaan pysynyt mukana, niin luovutin sitten. Samoin kävi muuten Tuulen varjon kanssa, jota oli kovasti kehuttu. Hyviä lukuhetkiä seuraavalle!
Kiitos! Kirja perillä. Kuulostaa kovin haasteelliselta. :)