Takakansi:

"Mary Berg on viidentoista, kun hän joutui perheineen Varsovan gheton vangiksi. Siitä alkoi yli nelivuotinen kamppailu elämästä ja kuolemasta keskellä natsien hirmuvaltaa. Mary alkoi kirjoittaa kaikeea kokemaansa päiväkirjaansa syksystä 1939 aina vapautumiseensa, kevääseen 1944 saakka. Näin syntyi ainutlaatuinen selviytymistarina juutalaistytön teinivuosista Varsovan ghetossa.

Mary Bergin onnistui salakuljettaa 12 pientä muistikirjaa vapauteen, ja ne julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1945. Nyt reilut 60 vuotta tapahtumien jälkeen tämä unohdettu tarina julkaistaan ensimmäistä kertaa maailmanlaajuiselle yleisölle."



Sisäkansi:

"15. KESÄKUUTA 1943
Me ghetosta pelastuneet häpeämme katsoa toisiamme silmiin. Oliko meillä oikeus pelastaa itsemme? Minä olen täällä ja hengitän raitista ilmaa samaan aikaan kun kansani tukehtuu ghetossa kaasuihin ja joutuu elävältä poltetuksi. Miksi?

Mary Berg aloitti Yhdysvalloissa uuden elämän ja yritti jättää menneisyytensä taakseen. Kun häneltä kysyttiin eräässä haastattelussa vuoden 1945 alussa, haluaisiko hän matkustaa takaisin Puolaan, Mary vastasi: Ei, en aio koskaan matkustaa sinne takaisin. Yhdysvallat on nyt kotimaani, ja minusta tulee aito amerikkalainen. Ei olisi mukava mennä takaisin Puolaan ja nähdä pelkkiä hautausmaita... myös isäni sukulaiset on surmattu... ja kaikki meidän ystävämme. Kaiken kokemamme jälkeen tidän, mitä vapaus todella merkitsee...

Mary Berg pysyi julkisuuden valokeilassa New Yorkissa 1950-luvun alkuun asti; hän antoi haastatteluja ja puhui radiossa. Sen jälkeen hän otti etäisyyttä päiväkirjaansa, ilmoitti haluvansa unohtaa menneet ja katosi julkisuudesta."

Mielenkiintoinen kirja ghettoajassa.

Kirja lähtee helmikuun arvonnan voittajalle. Onnea!

Kiitos! Nyt en tosin ole ihan satavarma, olenko lukenut tämän jo - katsotaan :)

Tämä oli tosiaan mielenkiintoinen, hieman erilainen näkökulma (internoidut ulkomaan kansalaiset) kuin aiemmin lukemissani ghettokirjoissa. Mary oli sinänsä onnekkaampi kuin lukuisat muut, vaikka tapahtumien kammottavuus ei siitä kirjassa(kaan) vähene. Olis ollut kiinnostavaa lukea myös perheen alkuajoista Yhdysvalloissa, mutta niitä tarinoita täytynee etsiä muilta kirjailijoilta.

** Maailman ympäri -lukuhaaste: olen käynyt siellä sun täällä Puolassa monta kertaa, kerran myös Varsovassa. Holokaustiin liittyviä kohteitakin on visiitteihin mahtunut. Aina olen maassa viihtynyt, vaikka ekalla reissulla 90-luvun alussa olikin pientä kulttuurishokkia ilmassa, kun en meinannut saada Krakovan kansainväliseltä juna-asemalta lippua ostettua... Lipunmyyjä ei puhunut englantia tai saksaa (unohdin kokeilla suomea) eikä ilmeisesti halunnut lukea paperille kirjoittamiani paikkaa + aikaa, huusi vain pää punaisena puolaksi ja löi lopulta luukun nenän edestä kiinni. Enää en muista olinko mahdollisesti itse väärällä luukulla vai oliko virkailijalla kenties joku muu "hyvä" syy moiseen käytökseen. Viime maaliskuussa taas meinattiin jäädä samaiseen kaupunkiin nalkkiin, kun Puola alkoi suunnilleen yhdessä yössä koronasulkea rajojaan. No, pikkuharmeista huolimatta Krakova on aina ollut yksi suosikkikaupungeistani ja kaipa sinne taas joskus tässä pääsee.

Miittivapautus

Vaikutti kiinnostavalta, joten otin mukaan.

Oli kiinnostavaa ja koskettavaa luettavaa. Tiesin vain ylimalkaisia asioita juutalaisgetoista, joten opin niistä paljon uutta. Tämä ei myöskään ollut niin ahdistava, koska alusta saakka oli tiedossa että Mary perheineen pelastuu lopulta Yhdysvaltoihin.

Vapautui miitissä!

Nappasin miitistä mukaani.