Takakansiteksti:

"Kymmenen pientä neekeripoikaa todellisuustelevisiossa. Yksi talo. Kymmenen kilpailijaa. Kolmekymmentä kameraa. Neljäkymmentä mikrofonia.

Se on todellisuustelevision arkea. Mutta tämä ei ole: yksi murha. Lisää tulossa.

Ylikomisario Coleridge ei ole verityöstä yllättynyt. Hän on 55-vuotias vanhan koulukunnan poliisi, joka viettää vapaa-aikansa Shakespearen näytelmiä esittävässä harrastelijateatterissa.
Hän olisi valmis päästämään päiviltä jokaisen näistä omahyväisistä, sivistymättömistä ja barbaarisen tyhmistä kokopäivänarsisteista, joiden tyhjäpäisyyttä televisio syytää hänen niskaansa.

Yhtä asiaa Coleridge ei kuitenkaan ymmärrä. Kuinka kukaan voi tehdä murhan suljetussa studiossa ja suorassa lähetyksessä, kymmenien kameroiden ja miljoonien silmien edessä? Ja tehdä sen jäämättä kiinni?"

---

Hykerryttävä asetelma ja näpsäkästi etenevä juoni. Alussa esitellään kilpailijat ja seurataan heidän taivaltaan talon arjessa, kun samalla kerrotaan murhatutkimusten edistymistä. Jopa murhan uhri paljastetaan melko myöhään, joten kirja pitää otteessaan! Parodioi tosi-tv:tä ja siihen osallistuvia ihmisiä, ja paljastaa samalla sen raadollisuuden.

Tykkäsin paljon! Luen harvoin jännäreitä tai dekkareita, kun en jaksaisi lukea loppuun saadakseni selville syyllisen. Olen liian kärsimätön. Tässä kuitenkin lukijaa viihdytetään muutenkin, joten kokonaisuus on hyvä paketti.

Toinen kappale rekisteröity samaa kirjaa.

Edit. Varattu Savottarelle.

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Kirja jatkaa matkaansa Savottarelle ja hänen sisarelleen. Kirja oli tässä pitkähkön pätkän kaverilla lainassa, siksi toimitus on viipynyt.

Kiitos, Vinya!