Huomasin eräällä toivelistalla Vargasin kirjoja ja muistin, että minullahan pitäisi olla Pystyyn, kuolleet! Hetken etsinnän jälkeen kirja löytyi. Rekisteröin ja yritän saada luettua ja lähetettyä uudelle lukijalle vielä ennen joulua.

No onpa hassu juttu, että en ole saanut vielä luettua enkä varsinkaan lähetettyä uudelle lukijalle. Nyt on kirja lukeilla ja melkein lopussa. Tykkään.

Kolme eri aikakausien historiaan erikoistunutta historiantutkijaa, jokainen elämässään ja urallaan vähän hukassa, muuttaa asumaan ränsistyneeseen taloon, Jokainen saa oman kerroksensa. Ylimpään kerrokseen muuttaa vielä yhden tutkijan, ”kolmen evankelistan”, eno. Eno sattuu olemaan eläkkeellä oleva poliisi, ja hän ohjaa evankelistansa rikostutkinnan tielle. Eno ohjailee nuoria miehiä ja paikallista poliisia ovelasti eteenpäin ja oikeaan suuntaan. Kaikki alkoi pyökistä.

Valitsin Pystyyn, kuolleet! hyllystäni aivan sattumalta. Epäröin vähän, koska ei ollut sellainen fiilis, että olisin halunnut lukea ranskalaista fiktiota. Niinpä tämä asetelmaltaan normidekkarista poikkeava rikostarina oli minulle superiloinen yllätys. Ammatillisesti ilahduin erityisesti siitä, että evankelistat pääsevät syyllisen jäljille käymällä läpi arkistoa. Ja sivuainearkeologia minussa ilahdutti se, että maakerrosten siirtymillä oli myös osansa ratkaisun löytymisessä. Ainoa, mikä alkoi loppua kohti ärsyttää, oli Moby Dick –viittausten alleviivaaminen ja avaaminen.

Nyt tämä vihdoin lähtee uudelle lukijalle!
(Oikeasti postiin 7.3.)

Kirja saapui perille. Paljon kiitoksia!

Louhinta haasteen innoittamana tartuin kirjaan vuosien jälkeen. Rattoissa luettava ja hieman erilaista salapoliisityötä kuin normidekkarissa. Tykkäsin.

Louhinta haasteen innoittamana tartuin kirjaan vuosien jälkeen. Rattoissa luettava ja hieman erilaista salapoliisityötä kuin normidekkarissa. Tykkäsin.

Otin kirjan mukaan miitistä.

Erikoinen dekkari, ja ihan mukavaa vaihtelua tyypillisiin dekkareihin. Vaikka monesti olen räntännyt siviilien sotkeutumisesta poliisityöhön, tässä kirjassa asetelma ei haitannut. Tarina meni eteenpäin kuin huomaamatta ja loppuratkaisukin oli sopivan erikoinen.

Kirja lähtee Teetä ja dekkari -arvonnan valevoittajalle. Lukuiloa!

Kirja ja tee perillä. Valavoittaja kiittää.