20 sentin ostos Kerimäen torin lomakirpputorilta. Kovakantinen Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kappale, Otava 1997, 381 sivua. Englanninkielinen alkuteos Ladder of Years.

Takakannesta:

"Keväisenä lauantaiaamuna Delia Grinsteadille sattuu kauppamatkalla jotain yllättävää. Hilpeä pieni seikkailu, mutta Delia huomaa, että se on merkittävintä mitä hänelle on tapahtunut vuosiin. Kotona häntä odottaa kolme aikuistunutta lasta, jotka kohtelevat häntä kuin palvelijaa, ja mistään järkkymätön, aina oikeassa oleva aviomies. Rutiinit uhkaavat jatkua kuten ennenkin. Mutta sitten yhteisellä rantalomalla Delia vain yksinkertaisesti kävelee tiehensä. Hän asettuu vieraaseen kaupunkiin ja aloittaa uuden elämän. Lehdessä julkaistusta katoamisilmoituksesta käy ilmi, että perhe ei osaa kertoa edes hänen silmiensä tai hiustensa väriä."

Olen hieman hämmentynyt ja vähän kai pettynytkin, sillä oletin kyllä pitäväni tästä kirjasta. Tarina tuntui minusta kuitenkin jopa pitkäveteiseltä ja jotenkin kiinnostamattomalla tavalla vanhahtavalta. Omien toiveiden ja sydämen kuuntelu on tärkeää, mutta jotenkin se teema ei minusta tässä kirjassa kantanut tai loistanut, kuten odotin. Mukavana huomioina on kuitenkin mainittava, että pienissä jenkkidinereissa ja kotikeittiöissä syötiin kyllä välillä herkullisen kuuloisia ruokia :). Ja moni henkilöhahmo oli onnistuttu kuvaamaan sympaattisesti.

EDIT Kirja oli tarjolla miitissä, josta sen poimi lii5a.

PRKL-haaste # 24

Miitistä otin. Vaikuttaa samankaltaiselta lähtöidealta kuin saman kirjoittajan Pako, jonka olen lukenut.

Ihan leppoisaa kesäluettavaa. Ei mikään mieleenjäävä kirja mutta ei huonokaan. Jotenkin pidin ajatuksesta, että perheenäiti vain kävelee tiehensä ja aloittaa omalla nimellään uudessa kaupungissa tyhjästä uuden elämän. Pidin myös siitä, miten hän huomaamattaan tutustuu ihmisiin ja tulee tunnetuksi pikkukaupungissa. Loppuratkaisun odotin olevan toisenlainen.

Otin mukaan miittiin ja kirja lähti Appelsiinin mukaan.
PRKL #14
Ylös, ulos ja lenkille #10

Miitistä.

Kirja alkoi hyvin ja oli mielenkiintoinen, mutta loppu oli iso pettymys! Kirja loppui todella töksähtäen, kaikkien hienojen henkilökuvausten ja yksityiskohtien jälkeen kirjailija ilmeisesti halusi jättää kirjan lopun lukijan päätettäväksi, mutta epäonnistui siinä mielessäni vähän. Olisin vähän kaivannut lisää sivuja, joissa olisi kunnolla otettu vastuu tarinasta. Kirjailija ei vakuuttanut ihan niin paljon, että etsisin heti jonkin toisen hänen kirjan käsiini. Voin kyllä lukea jos vastaan tulee, mutta....

Sujautin kirjan Rantakassiin (2010) ja nyt se jatkaa kohti seuraavan lukijan postilaatikkoa. Oikein mukavia ja ennen kaikkea rentouttavia lukuhetkiä näin joulun kiireen keskelle! :)

Tämä on luultavasti paras yllätyspussinappaukseni tähän asti!
Joku vuosi sitten ostin alekorista Anne Tylerin Päivällinen koti-ikävän ravintolassa, "kun halvalla sai". Tykkäsin ja laitoin jotain Tyleria toivelistalle. Sain Jaatiinalta Oikukkaan planeetan. Luin sen aivan vasta ja tykkäsin. Eilen löytyi Oulun pääkirjaston vaihtohyllystä Pyhimys sattuman oikusta - se ei ole bc-kirja mutta siitä tulee. Ja tänään postilaatikossa oli tämä kirja :) Enkä todellakaan ekasta sivusta arvannut mistä on kyse. Isot kiitokset siis kirjaa kierrättäneille!
Etuliepeen mukaan minulta puuttuu vielä ainakin Onnellinen matkamies ja Hengitysharjoituksia. Eiköhän nekin vielä ilmesty eteeni :)

Kirjan asetelma oli minusta kiinnostava: perheenäiti kypsyy arkeen, vieraantuu perheestään ja kävelee pois. Miten moni perheenäiti on leikkinyt tuolla ajatuksella, että häipyy ja jättää kaiken? Ja harva sen toteuttaa. Delia häipyi ja aloitti alusta, teki asioita joita itse halusi (mm luki kirjoja!!). Vaan minustakin kirjan loppu sitten lässähti ja töksähti ollen pieni pettymys. Tykkään kyllä Tylerin tavasta kertoa ihmisistä, taidan lukea lisääkin häneltä.
(ja minun "häipymiseni" on siinä, kun kauppareissulla karkaan kahvilaan teelle ja leivokselle ja luen samall kirjaa ihan yksin :) )

heelerin postilaatikkoon, ole hyvä!

Tämä kirja oli omanlaisensa "Thelma& Louise"-tarina, mutta vähemmän dramaattisessa muodossa. Delia halusi muutosta elämäänsä ja lähti omille teilleen.

Tuollainen alusta aloittaminen jossain muualla käy varmasti useimpien mielessä, oli perhettä tai ei. Jotkut sen toteuttavat, jotkut eivät ja loput eivät edes halua miettiä lähtemistä.

Kirja oli niin hyvä, että pääsi samantien luettavaksi helmikuussa ja kävi tässä välissä kaverillakin mutkan (hän tykkäsi myös kirjasta). Seuraavaksi kirja lähtee johonkin hyllyyn tai miittiin.

Hiirenkorvan BC-hyllyyn.