Hauska, hyvinkirjoitettu ja erittäin kiinnostava kuvaus 1920-luvun Pariisista jonne amerikkalainen Sylvia Beach perusti kirjakauppansa, jossa kävivät kaikki. Ja kun sanon kaikki niin tarkoitan kaikki. Paljon kiinnostavia kuvauksia kirjailijoista ja loistavia anekdootteja. James Joycen Ulysseuksen tarina on kutkuttava. Kirjasta välittyy rakkaus kirjoihin ja kirjailijoihin joka sivulta.

Todella mukava lukuelämys.

Sain kirjan tänään paikallisessa meetingissämme ja jo sisällysluettelossa oleva otsikko: Kreikansininen ja Kirke kutkutti niin paljon, että oli ihan pakko napata kirja mukaan. Tosin ei ihan nopea lukuelämys edessä, mutta uskon, että todella mielenkiintoinen! Haluan nautiskella rauhassa :)

Luin heinä-elokuun rinnakkain Joycen Odysseusta (=YRITIN lukea!) ja tätä Sylvia Beachin kirjaa, joka on totisesti helppolukuisempi, mutta hyvin eläväistä ja vauhdikasta tekstiä. Kirja valoitti mainiosti Joycea kirjailijana ja ihmisenä kuten myös muita Beachin kirjakaupassa vierailleita kiinnostavia taidetyyppejä. Ja sitä miten vaikeaa oli saada Odysseus aikoinaan julkaistuksi (mitä en kyllä hirveästi ihmettele). Mutta onhan hänn nerokas kirjailija ja Sylvia Beachista tuli hänen perheensä auttaja ja uskollinen ystävä. Kirja on kyllä ainutlaatuinen kurkistus amerikkalaiskirjailijoiden elämään 20-luvun Pariisissa.

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Otan kirjan mukaan tämäniltaiseen tapaamiseemme Eloselle. Toivottavasti se tarttuu jonkun kainaloon. Mielenkiintoinen opus kun on!!

Olen monesti pyöritellyt tätä kirjaa käsissäni kirjakaupassa, joten olihan se pakko ottaa miitistä mukaan. Toivottavasti löydän aikaa tämän lukemiseen piakkoin...

Yhdyn edellisiin lukijoihin: hauska ja mielenkiintoinen kirja, ja melko yleissivistäväkin - en olisi millään tavalla osannut yhdistää kaikkia kirjassa mainittuja kirjailijoita toisiinsa tai edes samaan aikakauteen ennen tämän kirjan lukemista.

Beachin kerrontatyyli on lämmin ja sympaattinen, sitä oli mukava lukea. Hemingwayta hän tosin ylisti vähän liiankin innokkaasti väittäen että kaikki kirjailijat ovat ottaneet oppinsa Hemingwaylta, ja muutenkin asenne tätä kohtaan oli aika palvova. Joycesta löytyi sentään huonojakin puolia, tai ainakin huvittavia.

Hauskaa että kirjassa mainittiin myös Henry Miller ja Kravun kääntöpiiri - tuskailin kyseisen kirjan lävitse vähän aikaa sitten. Millerin Pariisi jäi mieleen aika erilaisena kuin Beachin. :)

1.7.2011: Tämä kirja ei ole aikoihin ollut omassa hyllyssäni, mutta en muista yhtään mihin se on joutunut. Luultavasti vapautunut jonnekin tai lähtenyt tapaamisesta jonkun matkaan...toivottavasti kuulen kirjasta vielä!