Suosikkikirppariltani, josta tänään sai viisi kirjaa eurolla.

Noloa tunnustaa, että tämä on ensimmäinen lukemani Marja-Liisa Vartion romaani. Nyt melkein harmittaa, että en ole tutustunut häneen aikaisemmin.

Kevään 1944 ylioppilas Inkeri jostain Itä-Suomesta Savonlinnan lähettyviltä on aloittamassa syksyllä opinnot Helsingin yliopistossa. Hänen on opiskeltava latinaa etukäteen, ja opettajaksi löytyy nuori turkulainen opiskelija Hannu paikkakunnalle sijoitetusta armeijan yksiköstä. Nuorten välille kehkeytyy epämääräinen romanssi. Se jatkuu syksyn tullen etäsuhteena ja etänä ja molemmille osapuolille yllättäin tapahtuu kihlauskin. Suhteella ei näytä olevan mitään onnistumisen edellytyksiä ja se jatkuu epämääräisenä on-off-suhteena. Helsingissä maalaistyttö Inkeri keskittyy enemmän opiskelijamaailman muihin rientoihin kuin opiskeluunsa. Ensimmäinen vuosi poissa kotoa onkin hänelle melkoinen elämänkoulu ja aikuistumisen mahdollisuus.

Romaani sijoittuu viimeiseen sotakesään, syksyyn, jona solmittiin Moskovan (väli)rauha, seuraavaan talveen ja kevääseen. Suomi oli surun, masennuksen ja pelon vallassa, mutta Inkerin elämää ei tunnu koskettavan juuri mikään muu kuin suhde Hannuun ja omien ja Hannun tunteiden arviointi ja muutto pois kotoa. Kaikki tapahtuu Inkerin ajatuksissa. Tunteet tuntuukin pilkkaavan ja parodioivan nuorten epäkypsyyttä ja lapsellista dramaattisuutta. Jokainen on ollut nuori ja useimmat myös hölmöjä, joten kertojan ylhäältäpäin naureskeleva ote ei aina miellyttänyt minua. Toisaalta henkilöhahmot olivat keskenkasvuisuudessaan hyvin inhimillisiä. Kerronnaltaan erinomainen rakkausromaanin ja kehityskertomuksen yhdistelmä romaani on minun mieltymyksistäni huolimatta.

Jokaisena joulukuun päivänä ennen joulua vapautan maailmalle yhden kirjan. Näistä kirjoista muodostuu Bookcrossing-joulukalenterini . Tämä kirja on kalenterini 19. luukku. Se on avattavissa Yliopiston apteekissa Töölössä noin klo 9.15.