"Anna muuttaa maalta suureen ja kiehtovaan Kuopion kaupunkiin töihin ja suunnittelee itselleen tyytyväistä pientä elämää. Rakastuminen ja avioliitto tummasilmäisen Lassin kanssa siirtävät hänet kuitenkin outoon, hallitsemattomaan maailmaan."

Realistista ajankuvausta, joka ei anna kovin ruusuista kuvaa naisen elämästä 20-luvun Suomessa ja Kuopiossa. Kuitenkin ihan viihdyttävä ja helppolukuinen kirja, jossa oli omat valoisatkin hetkensä.

Kirja tarttui mukaan tapaamisesta.

Luin tämän aikoja sitten, mutta olen näköjään unohtanut tehdä lukemisen jälkeen journal entryn. Oli oikein mielenkiintoista ajankuvausta.

Edit 13.5.2010
Osallistun tällä kirjalla ruzenan PRKL-haasteeseen, joten ihan pakko lisätä vähän omia kommentteja kirjasta. Säännöissä kyllä sanotaan, että yhdenkin lauseen kommentointi riittää, mutta on tuo minun 'oikein mielenkiintoista ajankuvausta' -kommentti kyllä niin nolo tynkäkommentti, että ei kehtaa jättää ihan sen varaan. Näin puolitoista vuotta kirjan lukemisen jälkeen mieleen tulee ensimmäisenä se, että kirjassa oli hyvin kuvattu vanhaa Kuopiota ja sitä oli todella mielenkiintoista lukea, vaikken olekaan täältä kotoisin. Mutta tuttua ympäristöä kuitenkin. Itse tarina ja ihmiskuvauksetkin olivat hienosti rakennettu. Kähköstä tekee kyllä mieli lukea enemmänkin. Kun nyt oikein pinnistän, mitä kirjasta on jäänyt mieleen, niin piha kasarmialueella (?), mies, jolla on isot kourat, turvattomuus (usein naisten kohtalona ennen - ja nykyäänkin) ja maaseudun ja kaupungin erot.

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Menossa Vinyalle. Hyviä lukuhetkiä!

Kiitos paljon, kirja perillä!

Viimein tuli tartuttua tähän, vaikka olenkin tiennyt, että Kähkösen kirjat ovat hyviä. Mulle arvokkainta tässä kirjassa oli käytetty kieli ja dialogi. Oikein kunnon Savon murretta. Oli myös kiva kuvitella vanhaa Kuopiota ja miten erilainen se on ollut nykypäivän Kuopioon verrattuna. Tietysti vanhat tavat ja ylipäätään elämä vanhaan aikaan oli kiinnostavaa luettavaa. Onneksi minulla on omassa hyllyssä jatko-osatkin saatavilla. Kirja on hyvin kirjoitettu, jos sitä tekee mieli lukea, vaikkei siinä paljoa tapahdukaan. Parasta oli, kun kirjassa mainittiin yksi minulle rakas paikka.

Paljon kiitoksia toivekirjasta!

Oikein hyvä ja mielenkiintoinen tarina. Murre oli tuttua, mutta paljon vieraita sanoja tuli myös vastaan. Seuraavaksi luen sarjan toisen osan.

Ystävälle eristysluettavaa. Hyviä lukuhetkiä!