Tanssiaiset

by Irène Némirovsky | Literature & Fiction |
ISBN: 9782246151326 Global Overview for this book
Registered by ruzena on 9/13/2007
Buy from one of these Booksellers:
Amazon.com | Amazon UK | Amazon CA | Amazon DE | Amazon FR | Amazon IT | Bol.com
17 journalers for this copy...
Journal Entry 1 by ruzena on Thursday, September 13, 2007
Le bal 1930, suom. Anna-Maija Viitanen, Gummerus 2007, 77 s.

Kirjasta iloitsee jo ennen sen avaamista: Jenni Noposen kansi on ihana.

Kun kirjan on lukenut, kansi saattaakin näyttää teräksenkylmältä ja kristallikruunu kilahtaa jäisesti rouva Kampfin paiskatessa ovea.
Tätä saatoin odottaa, kun olen lukenut Némirovskyn usein hiukan julmia tarinoita (Sunnuntai) ja Myriam Anissimovin kirjoittaman esipuheen teoksessa Suite Française. Némirovskyn lapsuus oli oikea 'kerro, kerro, kuvastin' -tapaus. Äiti piti tyttöä oman nuoruutensa ja kauneutensa uhkana ja hyljeksi häntä avoimesti. Irène vihasi äitiään mutta ihaili pankkiiri-isäänsä, joka kuitenkin uransa vuoksi oli harvoin läsnä.

Tanssiaisten päähenkilö on Antoinette, jota äiti kutsuu pikkutytöksi. Kun Antoinette istuu lukemassa äidin tullessa huoneeseen, hän saa moitteet ettei osaa käyttäytyä kunnolla. Äiti ei kuitenkaan alennu ohjaamaan lastaan käyttäytymään, vaan kutsuu huoneeseen kotiopettajattaren ja tenttaa tätä: "Eikö Antoinette tiedä, että on noustava seisomaan äidin tullessa huoneeseen?"
Antoinette on neljäntoista.

Vastarikastunut perhe - isä on juutalainen pörssikeinottelija - ryhtyy hankkiutumaan sosieteettiin ja päättää järjestää tanssiaiset. Antoinette lähetettäisiin nukkumaan pois tieltä vaatehuoneeseen. Antoinette seuraa valmisteluja ja kotiopettajattarensa itsenäistä naisenelämää, ja osallistuu tanssiaisten järjestämiseen omalla panoksellaan. Yllätys jätettäköön lukijoille.

Tragikoomisessa tarinassa suoritaan äidin ja tyttären välejä ja räimitään nousukkaita. Kampfin porvarisperheelle muilla ihmisillä on vain välinearvo. Ystäville ja tuttaville sopii antaa palttua samalla kun kirjoittelee heille sydämellisiä kutsukortteja.
Ironian vastapainoksi Antoinetten kuva piirtyy sympaattisena ja kasvutarina upeana.

Helmi pienoisromaaniksi. Ehkä tuo kansi onkin sitten helmenharmaa.

-ruzena

Rinki: (pitoaika max 1 kk)
Ipsu (Hki)
Niksu (Hki)
aava (Jkl)
Tintti (Jkl)
kiksu (Tre)
myntti (Tre)
Tarna (Tre)
CatharinaL (Tre)
Margih (Tre)
VUF? (Tre)
Rita80 (Kangasala)
Aspen72 (Tku)
AgdaAgulina (Praha)

Journal Entry 2 by Ipsu from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Tuesday, October 23, 2007
Ihanaa. Kirja saapui tänään. On kaunis! Kiitos ruzena.

(oli muuten pakattukin eri välkysti.)

*****
Ihmeellinen kirja. Miten noin pieneen, eleettömästi kirjoitettuun teokseen onkin saatu mahtumaan niin monia tunteita ja ajatuksia herättäviä lauseita. Helmi.

(Luin kirjan heti saatuani sen, mutta jotenkin tuntuu vaikealta laittaa se postiin. Mielelläni vielä mietiskelisin ja viipyilisin kirjan parissa. Koitan kuitenkin saada sen mahdollisimman pikaisesti Niksulle.)

Journal Entry 3 by wingNiksuwing from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Friday, November 16, 2007
Kirja saapui eilen, kiitos Ipsu. Pyrin laittamaan kirjan eteenpäin ensi viikolla.

Journal Entry 4 by wingNiksuwing from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Monday, November 19, 2007
Nautinto lukea! Tarina olisi kärsinyt jos se olisi ollut pidempi, nyt pidin sitä lähes herkkupalana, joka piti hotkia kerralla. Tästä tuli mieleen Äidin pikku pyöveli-tarinat, joista pidin myös. Tämä kirjan jälkeen pitää etsiä muitakin Némirovksin kirjoja luettavaksi. Ehdottomasti!

Kiitos ruzenalle jälleen kerran! Olen laittanut aavalle viestiä ja odottelen osoitetta, jotta kirja saa jatkaa taas matkaansa.

Journal Entry 5 by wingNiksuwing from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Tuesday, November 20, 2007
Postitettu tänään aavalle.

Keep Them Moving #108.

Journal Entry 6 by aava from Dals-Ed, Västergötland Sweden on Sunday, November 25, 2007
Sain kirjan haltuuni jo muutama päivä sitten, mutta kiireessä jäi merkintä tkemättä. Pahoitteluni.

Ehdin jo kirjan lukeakin, meni varsin nopsaan vaikka yritin nauttia tekstistä hitaasti. Sillä silkkaa nautintoa tämäkin pieni kirjanen oli. Olen niin iloinen, että löysin tänä vuonna Némirovskyn.Hänen tekstinsä on niin raikasta, pisteliästä, herkkää, huvittavaa ja hänen ihmiskuvauksistaan pidän erityisen paljon. Ah, ja tämän kirjan kansi on aivan uskomattoman kaunis. Tuossa se nytkin on ja aina välillä vaan ihailen sitä...

Onkohan kirjalle muita kiinnostuneita lukijoita, voin suositella kyllä lämpimästi. Vai lähteekä ruzenalle kotiin...? Kiitos kuitenkin minun osaltani tästä ringistä.

Journal Entry 7 by Tintti from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Thursday, November 29, 2007
Kirja tuli perille. Kansi on ihana! Tekisi mieli alkaa heti lukemaan, mutta ehkä säästän kirjan viikonlopuksi, kun olen vähemmän väsynyt.

Journal Entry 8 by Tintti from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Saturday, December 01, 2007
Yhdyn edellisiin lukijoihin: helmi! Miten noin pieneen tarinaan onkin saatu valtava määrä tunnetta ja tunnelmaa. Kirjassa ei ollut yhtään turhaa lausetta, upean tiivis kokonaisuus. Nemirovskya pitää lukea lisää.

Kiitokset ruzenalle taas mainion ringin järjestämisestä!

Journal Entry 9 by kiksu from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Wednesday, December 05, 2007
Tanssiaisia vietetään nyt Tampereella! Kiitokset Tintille, sekä ruzenalle ringistä ja lisämainostuksesta - muuten olisi mennyt kokonaan ohi tämä jänskältä vaikuttava kirja :)

Journal Entry 10 by kiksu from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Monday, December 10, 2007
Voi mikä pieni kirja! Mitä parhainta ajanvietettä köllöttää itsenäisyyspäivänä sohvalla viltin alla ja lukea tämä ihastuttava kirja sillä aikaa, kun toiset nukkuivat päiväunia. Haluttaisi lukea kirja hetikohta uudelleen ja luulenpa, että hankin sen itsellenikin jos se sopivana hetkenä tulee jossakin vastaan.

Totta muuten tuo, että jollakin tavalla muistutti Castillon Äidin pikku pyövelin novelleja. Tässä tarinassa sävy oli mielestäni kuitenkin aivan erilainen, ei lainkaan ahdistava tai sellainen, että olisi tullut paha mieli vaan pikemminkin jotenkin viekas taikka ovela, jos niin voi sanoa...

Kirja siirtynee Myntille torstaina Tampereen miitissä.

Journal Entry 11 by wingmynttiwing from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Thursday, December 13, 2007
Joulukuun miitistä mukaan. Kirjaa mainostettiin miitissä ja myös CatharinaL ilmaisi kiinnostuksensa kirjan lukemiseen. Minun jälkeeni lukuvuorossa kuitenkin ensin Tarna.

Journal Entry 12 by wingmynttiwing from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Tuesday, December 18, 2007
Kirja siirtyy kohta Tarnan haltuun. Kommentoin kirjaa illemmalla - nyt ei ehdi.
***
Olipa muuten hypisteltävä kirja. Juuri oikean kokoinen. Kansipaperi oli sileänkarhea, ja sivut sopivan paksut. Sisältöön en sitten ihastunut ihan yhtä paljon kuin muut lukijat. Tämä oli minusta julma ja kylmä tarina - tai no, sellainen sen taatusti pitikin olla. Kaikki henkilöhahmot olivat jokseenkin epämiellyttäviä. Ei minulta jaksanut herua sympatiaa edes Antoinettelle. Hienosti kirjoitettu kuvaus kuitenkin. 6-7/10.

Journal Entry 13 by wingTarnawing from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Tuesday, December 18, 2007
Mikä ihmeen keskinäisten tapaamisten sopimus (KTS) rinkikirjoilla oikein on? Ensin hortoilin viikkokausia ilman ainuttakaan rinkikirjaa, ja sitten rysähti: Yksi on luettu ja toimitettu vajaa viikko sitten eteenpäin, yksi vielä pahasti kesken ja toinen paksukainen odottamassa. Kolmas seilannee jossain Atlantilla, arvatkaa mihin suuntaan. myntti toi Tanssiaiset Metsoon — kiitos! — ja kotiin palatessani oli kaksi kirjakuorta odottamassa. Ainakin toisessa niistä on rinkikirja, tiedän sen. Apua?!
Onneksi kyse on pienistä tanssiaisista, enköhän minä niihin jossain välissä jouda. Etenkin kun tiedän, ettei ruzena yleensä tylsiä tai kiinnostamattomia kirjoja liikkeelle laita...

Journal Entry 14 by wingTarnawing from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Wednesday, December 19, 2007
Tunnustus: Kun illalla kotiin tultuani kaivoin kirjan repusta, jossa se oli muka hyvässä suojassa selkätaskun sisällä, huomasin suojakannen hieman repeytyneen. Enkä minä moista silloin nähnyt, kun myntiltä kirjan sain... ruzena lähettänee laskun. Tai ainakin paheksuntansa.

Eilenhän minun tämä kirja piti lukea. Tietenkin.
Skannasin kansikuvan. Saa nähdä, mikä harmaan sävy siihen nyt tulee. (Edit: lähempänä oikeaa näyttää olevan, vai mitä.) Yläkerran kuva kun saa ainakin minut ajattelemaan sinertävää silkkiä, kaunista iltapukua. Ja todellisuudessa kannen hopea on kalsean kovaa.
Kristallikruunu on hieno idea; Némirovsky kuvailee tekstissään mm. lamppuja kertoessaan erilaisista asunnoista ja olosuhteista.
Muutenkin kansi heijastaa tekstiä; väri on yhtä viileä kuin Némirovskyn kirjoitustyyli, kolea kuin keli juuri nyt. Se ei liikuttanut minussa oikeastaan mitään, ja kyllä minä edes jotain haluaisin tekstin parissa tuntea. Tyylistä tuli mieleen Merja Otava — yhtä kylmää tavaraa. (Ja joo joo; kyllä minä tiedän että seuraava ringissä on Otava-fani ja todennäköisesti taas eri mieltä kuin minä. :) Jos ei muuten niin pitämällä Tanssiaisia useimpien tähänastisten rinkiläisten tavoin aitona helmenä.)
Kirjan henkilökaarti ei tosiaan ole järin mukavaa joukkoa. Kuitenkin minä jopa ymmärrän jokaista heistä. En hyväksy, mutta ymmärrän. Vaan ei sekään auttanut. Joku aikaisemmista lukijoista mainitsi Claire Castillonin Äidin pikku pyövelin. Minä en yhtäläisyyksiä onnistunut juuri löytämään. Julmia tarinoita kumpikin tosin kirjoittaa, mutta Castillon tekee sen hauskasti ja lämmöllä. Némirovsky taas — johan minä sen sanoin — saa palelemaan.
Jotain sentään jäin ihmettelemään. Miksi perheen nimi oli Kampf? Miksi saksalainen, eikä edes järin juutalainen nimi? Ja vielä, miksi juuri Kampf? Kuvaako se torailevan perheen keskinäisiä suhteita? — Näen kohtalon karmeaa ivaa siinä, että Némirovskylle kävi kuten kävi: jos Kampfeilla olisi ollut juutalaisperheelle vähän tyypillisempi nimi, kirja olisi voinut olla natseille käypää propagandamateriaalia.
Suomennoksen erinomaisuudesta en ole ihan varma: jonkin lauseen kanssa jouduin takeltelemaan kuin ranskasta englantiin tehdyn käännöksen kanssa. (Ja ne vasta hirveitä ovat! Ne kaksi kieltä eivät yksinkertaisesti pääse minun päässäni sopuun keskenään; ranska ei käänny englanniksi niin, että kykenisin ymmärtämään sitä. Vuosia aiemmin suoritettujen ranskan perusteiden ja vielä iäkkäämmän ruokalistaranskan pohjalta olen kahlannut jopa Jean-François Lyotardin tuotantoa alkukielellä ja vähän saksaksikin, kun en saanut tolkkua englanninkielisistä esityksistä. Sama juttu esim. Julia Kristevan kanssa. Huh.)
Äh. En minä tiedä. Ei Tanssiaisia vallan mitättömäksi voi sanoa, saattaahan se olla ihan hienokin (”helmi”?) mutta se nyt ei vain koskettanut minua. Mitenkään.

Tanssiaiset on ensimmäinen lukemani Némirovsky, ja nyt ihmettelen, onko tyyli hänelle tyypillinen. Taidan kuitenkin odottaa vähän aikaa ennen kuin alan ottaa asiasta selvää hyllyssä lojuvan Ranskalaisen sarjan avulla.

Kirja on vapaa liikkumaan eteenpäin. Lähipäivät ovat aika haipakkaa, mutta yritän siirtää Tanssiaiset CatharinaL:n residenssiin viimeistään välipäivinä.

Ai juu: Kiitos kirjasta, ruzena! Kokemus oli — hmm — kiinnostava.


Irène Némirovsky

Journal Entry 15 by CatharinaL from Pirkkala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Friday, December 21, 2007
Kiitos! Kirja siirtyi minulle tänään, kun tapasin Tarnan kirjastolla joulutunnelmissa. En ollenkaan ollut hoksannut tätä rinkiä--vasta Tampereen joulumiitissä se osui silmääni. Tunnustaudun Otava-faniksi, mutta saa nyt nähdä, minkä aasinsillan kautta saamme hänet vielä mukaan ujutettua :-) Joka tapauksessa odotan lukukokemusta innolla. Otan kirjan joulunviettoon mukaan.

Oikein mukavaa joulunaikaa kaikille!

Journal Entry 16 by CatharinaL from Pirkkala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Thursday, January 03, 2008
Pieni mestariteos Tanssiaiset on helmi, kristalli—tai nykyaikaisesti rosteripintaa. Kylmää lämmintä. Se pistää sanattomaksi: tämä kiilto ja karheus täytyy lukea itse. Uudelleenlöydetty tyylitaituri Némirovsky häikäisee. On ilo lukea kirjaa, jossa kompakti ranskalaismuoto ja satunnaiset polttomerkinnät hallitaan täydellisesti. Teoksen kruunaa Jenni Noposen graafinen suunnittelu.

Enemmän Némirovskyä. Kiitos.

[Tarna yritti johdatella vallan hakoteille. Otavaa—ja Kristevaa :-D Kyllähän me tiedetään, että ranskalaista on kahta laatua: lyhyttä & ytimekästä ja sitten taas sitä verbaalista vesipöhöstä kärsivää filosofisfeminististä. Jälkimmäisestä ei hullukaan ota selvää.]

***

Margih ei ollut tämäniltaisessa Tampereen uudenvuodenmiitissä, joten kirja siirtyy hänelle kuun puolivälissä olevissa tuunajaisissa.

Journal Entry 17 by cazfi from Pirkkala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Sunday, January 06, 2008
Käytin tilaisuutta hyväkseni ja lukaisin kirjan minäkin. Kiitos ringistä, Ruzena.

Tarina oli kyllä mielenkiintoinen, ja ehdottomasti lukemisen arvoinen, mutta ei miellyttävää luettavaa. Kylmyyttä monessa muodossa ja monesta suunnasta.

CL:n on edelleen tarkoitus siirtää kirja Margihin huostaan Tuunajaisissa.

Journal Entry 18 by CatharinaL from Pirkkala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Friday, January 11, 2008
Kirja palautui tänään minulle ja lähti liikenteeseen saman tien!

Äidin (Komentoora) kanssa tuli juttua Némirovskystä, johon hänkin on ihastunut. Hoksasin sopivasti, että Tanssiaisethan pyörii Tampereella, vieläpä toimettomana seuraavat viikot. Äiti, suht tuore bookcrossaaja, liittyi siis rinkiin mukaan.

Tampereella suunnitelmiin tuli muutos ja tuunajaisia siirrettiin viikolla. Nyt Tanssiaiset ehtii palautua Kokemäeltä hyvissä ajoin Margihille.

***

—Olen oikein innostunut. Tammikuussa on tullut luettua heti perään Némirovskyn novellikokoelma Sunnuntai sekä alkukielinen Suite française. Upeaa.

Osallistun muuten tällä kirjalla OnniMannin aakkoshaasteeseen 2008.

Journal Entry 19 by Komentoora from Kokemäki, Satakunta Finland on Monday, January 14, 2008
Nyt on joulukuusi ja -koristeet korjattu pois. Postilaatikosta löytyi mukava yllätys Tampereelta, Irene Nemirovskyn Tanssiaiset, kiitos! Oli tullut ehjänä perille tänne Kokemäelle. Olen jo aiemmin tutustunut Nemirovskyin, joten tiedän suurinpiirtein, mitä odottaa. Nyt vain kahvikuppi ja kirja käteen ja nautiskelemaan lukuhetkestä.

Journal Entry 20 by Komentoora from Kokemäki, Satakunta Finland on Tuesday, January 15, 2008
Hienoa, kun minutkin otettiin mukaan rinkiin ja sain ensimmäiseksi luettavakseni Irène Némirovskyn "Tanssiaiset". Némirovsky ei pettänyt tälläkään kertaa lukijaansa. Kansikuva on todella kaunis ja sen perusteella kirjalta olisi voinut odottaa jotain aivan muuta, ellei tunne Némirovskyn tyyliä. Kirjan edetessä äiti, rouva Kampf, ei tunnu enää niin karmealta, kun tytär Antoinette ei osoittaudukaan sellaiseksi alistetuksi tyttöseksi kuin mitä kirjan alku antaa ymmärtää.
Ihmiskuvaus on kerrassaan herkullista, henkilöissä särmää ja kieli on terävää. Tämän kirjan haluaisi saada kirjahyllyynsä tai ainakin lukea useampaan kertaan, niin paljon ajatuksia se herätti. Mitä se olisikaan filmattuna!
"Tanssiaiset" jää hetkeksi odottamaan Tampereelle paluuta.

Journal Entry 21 by CatharinaL from Pirkkala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Thursday, January 17, 2008
Kirja on taas Tampereella ja odottelee Härmälän-keikkaa 26.1.

[27/01/08] Margih vastaanotti eilen kirjan.

Journal Entry 22 by VUF from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Tuesday, March 25, 2008
Sain Margihilta kirjan ja harmittaa, kun se ei ole oma, että voisi sen kontaktoida, ettei kansi sottaannu. Mutta sitten se olisi kiiltävä, ei helmiäismäinen.Täytyy käsitellä varoen ja palauttaa Margihille ensi tilassa. Se oli täällä vain pikavisiitillä.
Kerrankin siitä mukava kirja, että lehdet olivat paksut. Ihan oikeastiko tämän kirjan lukeekin nopeasti, ihmettelin ja näpräsin sivuja ihastuksissani.
Kyllä tuo kirja oli helmi, ehkä timanttikin, ei mikään elämäniloinen zirkoni. Lämpö puuttui.
Kirjassa naiset tuntuivat olevan päärooleissa. Vaikka miehet olivat sivummalla, heidän vaikutuksensa naisiin tuntui. Jos ei olisi miehiä, naiset olisivat päivät pitkät kiltimpiä toisilleen...:) Pitää olla rakkautta, rahaa, asemaa, kauneutta ja nuoruutta ja ties mitä ennen ensimmäistä ryppyä. Ryppyjä ei voi peittää millä sattuu, jos haluaa pysyä asteikolla mukana. Jotenkin tuli ihan eläimellinen olo. Tämä oli hyvä kuvaus kahden naisihmisen suhteesta, nuoruuden ymmärrettävästä kovuudesta selkään puukotuksineen (aiheestakin), ailahtelevaisuuksineen ja orastavasta empatiasta toista naista kohtaan, joka kilvoittelee itselleen paikkaa piireissä, joissa ryppy piilotetaan timantin, ei tasa-arvon taa. Ehkä tytär hetken ymmärsi olevansa äitinsä kohtalotoveri. Elivät pönäkässä patriarkaalisessa maailmassa kumpikin raukka, äiti ja tytär. Tarvitaan tuuria, jos sellaisessa pärjää tunteella... Kaiken takana on mies? Äidille olisi tehnyt hyvää mennä rakastamansa miehen kanssa naimisiin, ei ehkä ekonomisesti, mutta emotionaalisesti, ainakin hetken..:) Ilman miestä ei pesiä rakenneta ja harjoitella kylmyyttä toisia naaraita kohtaan. Mikä sen parempi harjoittelukohde kuin äiti....
(En muuten ole feministi enkä sovinisti sanojen missään merkityksissä, vaan ulanainen: olen ulalla useasti Koskennimiemeä mukaillen.)
Tämä oli sillä tavalla mukava kirja, että siitä sai erilaisia tuntemuksia, mutta ei mitään selvää ja varmaa selitystä yhtään mihinkään. Pitäisi kai lukea uudestaan.

Journal Entry 23 by Margih from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Wednesday, April 16, 2008
Ei ole totta, olen unohtanut journaloida kirjan saatuani. Kirjahan tuli ensin minulle, luin ja annoin VUFille. Olen todella pahoillani, mutta kaikenmaailman sairaalareissut ja kipuongelmat näemmä vaikuttavat elämässä :(

Luin kirjan ja pidin siitä paljon. Mutta tämän syvempää analyysia en nyt kykene tekemään, koska luin kirjan jo joku aika sitten ja e.m. syihin vedoten huomaan, että muistan kirjan tarinan, mutta en mitenkään yksityiskohtaisesti. Sen voin sanoa, että ruzena, onnistut aina laittamaan kiertoon uskomattoman upeita kirjoja! Kiitos sinulle ja toivottavasti olen vielä rinkikelpoinen tämän mokani jälkeenkin :/

Laitan kirjaa eteenpäin, kun selvitän rita80:n osoitteen joko häneltä tai jostain kätköistäni :)

Journal Entry 24 by wingAnonymousFinderwing on Monday, April 21, 2008
Kirja odotti tänään postilaatikossa. Kiitos!

CAUGHT IN KANGASALA PIRKANMAA FINLAND

Journal Entry 25 by Ruttu from Kangasala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Monday, April 21, 2008
äh! siis minähän s eolin joka kirjan sai....ihmettelinkin että miksi tarvii spam-varmistuksen....voi tyhmyys. odotan innolla tämän kirjan lukemista, taidan aloittaa heti:)

Journal Entry 26 by Ruttu from Kangasala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Friday, May 02, 2008
Viehättävä pikkutarina. Värikästä henkilökuvausta ja mainiota dialogia. Mielestäni tämä tarina ei ollenkaan ollut kylmä kuten osasta rinkiläisistä. Minusta tarina oli täynnä tunteita.

Sattumalta tämä oli toinen peräkkäin lukemani kirja hankalasta äiti-tytär-suhteesta, alistavasta ja elämäänsä pettyneestä äidistä ja herkästä hiljaisesta tyttärestä. Luin nimittäin juuri ennen tätä Pirkko Saision Elämänmenon, sepä vaan muuten sijoittuu hyvin erilaiseen ympäristöön ja aikaan kuin tämä Tanssiaiset.

Tämä antoi minulle piristävän lukuhetken vapaapäivänä kahvikuppi seuranani. Loppu oli joten kuten onnellinen, vaikkakin mielenkiinnolla odotin vieraiden saapumista ja tanssiaisten kuvausta.

Journal Entry 27 by AspenYard from Turku, Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Finland on Tuesday, May 06, 2008
Kiitoksia tästä kirjan ja ruusun päivän lähetyksestä :)
Luen varmaankin pikapuoliin ja lähettelen sitten Tsekkiin toisen kirjan kera...

Journal Entry 28 by AspenYard from Turku, Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Finland on Sunday, May 11, 2008
Jännittävän lyhyt ja nopealukuinen kirja (olenkohan joskus kuvitellut että _kirjan_ pitää olla paksu?).
Minulle tämän kirjan tyylistä tuli mieleen aiemmin lukemani Berberovan Säestäjätär.

Mukavasti poukkoiltiin äidin ja tyttären näkökulmissa. Ajatuksia herättävä, kyllä, vaikken ihan helmeksi kutsuisikaan (helmi vaatisi hiukan enemmän syvyyttä). Henkilöt olivat minusta lähinnä ajatuksiltaan jumiutuneita, tai "tyhmiä", eivätkä toisilleen kovinkaan avoimia - jos eivät olleet toisilleen kilttejä, vielä vähemmän itselleen. Jollain tavalla Antoinetten teolla tuntui olevan tervehdyttävä vaikutus koko perheeseen, vaikkakin loppu jätti paljon tilaa lukijan omille kuvitelmille; kenties toivoisin vain, että ihmisten ei yleisesti tarvitsisi rakentaa elämäänsä kulissien varaan.

Huomenna vien kirjan postiin jatkamaan matkaansa.
#28 in Keep them moving 2008 challenge

Journal Entry 29 by AgdaAgulina from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Friday, May 16, 2008
Tänään Tanssiaiset Prahassa! Silkkisukat saavat kyllä jäädä hyllylle odottelemaan, tänään tanssin kumisaappaissa - vettä tulee kaatamalla. Luen kirjan kun sää paranee eli seuraavana vuorossa. Kiitoksia niin ringityksestä kuin postituksestakin!

Journal Entry 30 by AgdaAgulina from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Wednesday, June 04, 2008
Mikä pieni hurmaava teos. Mikä mielikuvitusmatka omaan teini-ikään, vaikken mitään kunnon kapinaa koskaan saanutkaan aikaiseksi. Mikä oivallinen rinnastus sekä äidin että tyttären unelmiin. Ja miten nopeasti tanssiaiset olivatkin ohi - kuin vain tilkkanen hyvää viiniä.

Kiitos tästä ringistä.


Journal Entry 31 by ruzena on Tuesday, June 24, 2008
Tanssiaiset ovat päättyneet. Kiitos AgdaAgulinalle ja muille pyörittäjille!

Are you sure you want to delete this item? It cannot be undone.