Yksi lensi yli käenpesän
5 journalers for this copy...
Englanninkielinen alkuteos One flew over the cuckoo’s nest ilmestyi 1962. Suom. Risto Lehmusoksa. Ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi WSOY:n kustantamana 1974. WSOY, Porvoot 1975. Sidottu, 389 sivua. Kirjassa on myös suomentajan kirjoittama esipuhe. Suojakansi on hävinnyt jo ajat sitten.
Takakansikehut puuttuvat, koska kansipaperia ei enää ole. Lainaankin siksi otteita Risto Lehmusoksan kirjoittamista alkusanoista:
... Keseyn esikoinen Yksi lensi yli käenpesän ilmestyi v. 1962 ja on siitä lähtien pyörittänyt painokoneita. Tähän mennessä sitä on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta. Tekijänsä se nosti suureksi amerikkalaiseksi kirjailijaksi vaikkei pelastanutkaan häntä joutumasta vankilaan. [...]
Tom Wolfen mukaan joku toden totta sanoi hänelle, kun Kesey kesken syöntiään loihe lausumaan käsityksiään Baldwinin kielinkertomattomasta herkkyydestä: »Kuuntelen ilomielin mitä hyvänsä herra Keseyllä onkaan sanottavana — heti kun hän on oppinut syömään lautaselta pitämättä pihviä paikoillaan peukalollaan.» Herra Kesey oppi paljon muutakin. ...
Mento Parkin sairaalassa oli ryhdytty kokeilemaan psykosomimeettisiä aineita, jotka synnyttivät jonkinlaisen tilapäisen psykoosin. Vik Lowell kertoi näistä kokeista ystävälleen. Sairaala tarvitsi vapaaehtoisia ja maksoi heille seitsemänkymmentäviisi dollaria päivältä. Keväällä 1960 Kesey ilmoittautui vapaaehtoiseksi. Hänet sijoitettiin vuoteeseen valkoiseen huoneeseen, hänelle annettiin pikku kapseli sanomatta, mikä se oli — ja sitten alkoi tapahtua: ulkona ikkunan takana orava pudotti kävyn, mutta käpy putosikin sisällä huoneessa, se synnytti valtavan äänen, visuaalisen äänen ... yhtäkkiä katto alkoi liikkua, hän tunsi pakokauhua eikä kuitenkaan tuntenut pakokauhua ... kaikki oli sinistä ...
Vik Lowell oli opastanut ystävänsä kulmaan, jonka takaa avautui aivan uusi ulottuvuus. Elettiin kuusikymenluvun Amerikassa ja se pikku kapseli sisälsi tietysti LSD:tä ja Ken Keseystä tuli hippi ja kaikkea sitä. Mutta tutkijat eivät tajunneet eikä yhteiskunta tajunnut. Tehtyään ystäviensä kanssa riemukkaan retken psykedeelisesti maalatulla vanhalla koulubussilla New Yorkiin Kesey palasi Kaliforniaan ja huhtikuussa 1965 hänet pidätettiin; hänen hallustaan löydettiin marihuanaa ja hänet tuomittiin puoleksi vuodeksi vankilaan. … Hän pääsi vapaaksi saman vuoden [1967] marraskuussa.
Kuutisen vuotta sitä ennen Kesey oli kuitenkin saanut suuren inspiraationsa. Lowell oli kehottanut häntä pestautumaan apuhoitajaksi Mento Parkin sairaalan psykiatriselle osastolle: sillä tavalla Kesey ansaitsisi vähän rahaa ja voisi samalla kirjoittaa valmisteilla olevaa romaaniaan Zoo, sillä osastolla ei ollut yöllä paljonkaan tekemistä. Mutta Zoo unohtui, psykiatrisen osaston elämä tempasi Keseyn täysin mukaansa. Joskus hän tuli töihin pilvessä ja silloin hän näki potilaitten sisälle, hän tajusi koko systemin: miten heidät typerrytettiin syöttämällä heille rauhoittavia lääkkeitä, miten heidät pidettiin sairaana kaivelemalla yhä uudelleen heidän heikkoja kohtiaan, miten kaikkein sitkeimmät lannistettiin lopulta »šokkisopessa». Eikä hänen tarvinnut edes olla pilvessä, hän näki sen kaiken ilmankin, näki ihmisten ja systeemin sisälle.
Kuten Kesey itse on kirjoittanut, Mento Parkin antiseptiseen korpeen hän raivasi kiitoradan ja odotti sitten muusansa tarttuvan ohjaimiin. Ja muusa tarttui ja syntyi Yksi lensi yli käenpesän. Ja se suuri inspiraatio oli kertomuksen minä, Päällikkö Bromden, skitso intiaani. ...
*
Kaikki me olemme nähneet Keseyn kirjaan pohjautuvan elokuvan Yksi lensi yli käenpesän. Sehän on hyvä kuva — kahden-ilmeen-näyttelijäksi Jack Nicholson on siinä suorastaan loistava — mutta sen tarina on tyystin toinen kuin romaanissa. Siinä missä elokuva on veijaritarina, kirja on vahva yhteiskunnallinen kannanotto. Siinä missä elokuvan Päällikkö vaikuttaa täysjärkiseltä ihmiseltä, jonka joutumista psykiatriseen sairaalaan on pakko ihmetellä, on kirjan kertoja oikeasti sairas. Muistan, että nimenomaan se ero ärsytti minua ensimmäistä kertaa elokuvaversiota katsoessani.
Mutta tämä kirja — tämä kirjahan on erinomainen. Suosittelen.
**
Edit 24.6.07. Jollen nyt vallan väärin muista, tämän kirjan piti olla tamperelaisten järjestämillä kesäpäivillä (16.—17.6.07) Becky77:lle annetussa tervetulopaketissa. Toivottavasti muistan oikein. Jos, niin Becky on tainnut unohtaa tehdä kirjasta merkinnän. Vaan eipä hötkyillä; kyllä se sieltä aikanaan tulee. Merkitsenpä kirjan merkintää odotellessaan matkustavaiseksi. — Ja jos taas muistan väärin, pitänee ryhtyä suurisuuntaisiin kaivauksiin: siinä tapauksessa Käenpesä piilottelee täällä kotona ties missä. Ja minun taitaa olla aika tutkituttaa pääni... :-(
Edit 1.7.07: Anteeksi, Becky! Tarkoitukseni ei todellakaan ollut aiheuttaa lisävaivaa. Vaan sen siitä saa, kun yrittää suurin piirtein liki melkein kerralla rekisteröidä, laputtaa ja muutenkin BC-kuntoon saattaa Kesäpäiville tarvittavat kirjat. Käden ja pään yhteistyö on meikäläisellä muutenkin kovin heikko, esim. tikanheitto sen todistaa. (Minähän heitän tauluun tähdättyäni vaikka liiterin katolle tai selkäni taakse; suojaa ei ole missään.)
Kiva kuitenkin, että kirja miellyttää. Ainakin miestä :-)
Takakansikehut puuttuvat, koska kansipaperia ei enää ole. Lainaankin siksi otteita Risto Lehmusoksan kirjoittamista alkusanoista:
... Keseyn esikoinen Yksi lensi yli käenpesän ilmestyi v. 1962 ja on siitä lähtien pyörittänyt painokoneita. Tähän mennessä sitä on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta. Tekijänsä se nosti suureksi amerikkalaiseksi kirjailijaksi vaikkei pelastanutkaan häntä joutumasta vankilaan. [...]
Tom Wolfen mukaan joku toden totta sanoi hänelle, kun Kesey kesken syöntiään loihe lausumaan käsityksiään Baldwinin kielinkertomattomasta herkkyydestä: »Kuuntelen ilomielin mitä hyvänsä herra Keseyllä onkaan sanottavana — heti kun hän on oppinut syömään lautaselta pitämättä pihviä paikoillaan peukalollaan.» Herra Kesey oppi paljon muutakin. ...
Mento Parkin sairaalassa oli ryhdytty kokeilemaan psykosomimeettisiä aineita, jotka synnyttivät jonkinlaisen tilapäisen psykoosin. Vik Lowell kertoi näistä kokeista ystävälleen. Sairaala tarvitsi vapaaehtoisia ja maksoi heille seitsemänkymmentäviisi dollaria päivältä. Keväällä 1960 Kesey ilmoittautui vapaaehtoiseksi. Hänet sijoitettiin vuoteeseen valkoiseen huoneeseen, hänelle annettiin pikku kapseli sanomatta, mikä se oli — ja sitten alkoi tapahtua: ulkona ikkunan takana orava pudotti kävyn, mutta käpy putosikin sisällä huoneessa, se synnytti valtavan äänen, visuaalisen äänen ... yhtäkkiä katto alkoi liikkua, hän tunsi pakokauhua eikä kuitenkaan tuntenut pakokauhua ... kaikki oli sinistä ...
Vik Lowell oli opastanut ystävänsä kulmaan, jonka takaa avautui aivan uusi ulottuvuus. Elettiin kuusikymenluvun Amerikassa ja se pikku kapseli sisälsi tietysti LSD:tä ja Ken Keseystä tuli hippi ja kaikkea sitä. Mutta tutkijat eivät tajunneet eikä yhteiskunta tajunnut. Tehtyään ystäviensä kanssa riemukkaan retken psykedeelisesti maalatulla vanhalla koulubussilla New Yorkiin Kesey palasi Kaliforniaan ja huhtikuussa 1965 hänet pidätettiin; hänen hallustaan löydettiin marihuanaa ja hänet tuomittiin puoleksi vuodeksi vankilaan. … Hän pääsi vapaaksi saman vuoden [1967] marraskuussa.
Kuutisen vuotta sitä ennen Kesey oli kuitenkin saanut suuren inspiraationsa. Lowell oli kehottanut häntä pestautumaan apuhoitajaksi Mento Parkin sairaalan psykiatriselle osastolle: sillä tavalla Kesey ansaitsisi vähän rahaa ja voisi samalla kirjoittaa valmisteilla olevaa romaaniaan Zoo, sillä osastolla ei ollut yöllä paljonkaan tekemistä. Mutta Zoo unohtui, psykiatrisen osaston elämä tempasi Keseyn täysin mukaansa. Joskus hän tuli töihin pilvessä ja silloin hän näki potilaitten sisälle, hän tajusi koko systemin: miten heidät typerrytettiin syöttämällä heille rauhoittavia lääkkeitä, miten heidät pidettiin sairaana kaivelemalla yhä uudelleen heidän heikkoja kohtiaan, miten kaikkein sitkeimmät lannistettiin lopulta »šokkisopessa». Eikä hänen tarvinnut edes olla pilvessä, hän näki sen kaiken ilmankin, näki ihmisten ja systeemin sisälle.
Kuten Kesey itse on kirjoittanut, Mento Parkin antiseptiseen korpeen hän raivasi kiitoradan ja odotti sitten muusansa tarttuvan ohjaimiin. Ja muusa tarttui ja syntyi Yksi lensi yli käenpesän. Ja se suuri inspiraatio oli kertomuksen minä, Päällikkö Bromden, skitso intiaani. ...
*
Kaikki me olemme nähneet Keseyn kirjaan pohjautuvan elokuvan Yksi lensi yli käenpesän. Sehän on hyvä kuva — kahden-ilmeen-näyttelijäksi Jack Nicholson on siinä suorastaan loistava — mutta sen tarina on tyystin toinen kuin romaanissa. Siinä missä elokuva on veijaritarina, kirja on vahva yhteiskunnallinen kannanotto. Siinä missä elokuvan Päällikkö vaikuttaa täysjärkiseltä ihmiseltä, jonka joutumista psykiatriseen sairaalaan on pakko ihmetellä, on kirjan kertoja oikeasti sairas. Muistan, että nimenomaan se ero ärsytti minua ensimmäistä kertaa elokuvaversiota katsoessani.
Mutta tämä kirja — tämä kirjahan on erinomainen. Suosittelen.
**
Edit 24.6.07. Jollen nyt vallan väärin muista, tämän kirjan piti olla tamperelaisten järjestämillä kesäpäivillä (16.—17.6.07) Becky77:lle annetussa tervetulopaketissa. Toivottavasti muistan oikein. Jos, niin Becky on tainnut unohtaa tehdä kirjasta merkinnän. Vaan eipä hötkyillä; kyllä se sieltä aikanaan tulee. Merkitsenpä kirjan merkintää odotellessaan matkustavaiseksi. — Ja jos taas muistan väärin, pitänee ryhtyä suurisuuntaisiin kaivauksiin: siinä tapauksessa Käenpesä piilottelee täällä kotona ties missä. Ja minun taitaa olla aika tutkituttaa pääni... :-(
Edit 1.7.07: Anteeksi, Becky! Tarkoitukseni ei todellakaan ollut aiheuttaa lisävaivaa. Vaan sen siitä saa, kun yrittää suurin piirtein liki melkein kerralla rekisteröidä, laputtaa ja muutenkin BC-kuntoon saattaa Kesäpäiville tarvittavat kirjat. Käden ja pään yhteistyö on meikäläisellä muutenkin kovin heikko, esim. tikanheitto sen todistaa. (Minähän heitän tauluun tähdättyäni vaikka liiterin katolle tai selkäni taakse; suojaa ei ole missään.)
Kiva kuitenkin, että kirja miellyttää. Ainakin miestä :-)
Juu-u, Kesäpäiviltä tämän sain, kiitosta vaan. Tarna, päätä ei tarvitse tutkituttaa, vielä kun sen ja käden yhteistyö saadaan pelaamaan: journalin tekeminen vaati vähän salapoliisin töitä kun bcidin numerot olivat vaihtaneet paikkaa... Löytyipä viimein.
Mies aloitti jo lukemisen, kehui kun tuli hyviäkin kirjoja kotiin reissusta ;)
Mies aloitti jo lukemisen, kehui kun tuli hyviäkin kirjoja kotiin reissusta ;)
Kirja on kyllä hyvä. Ihan aluksi lukemistani häiritsivät tunnelmat ja kuvat elokuvasta, mutta ne menivät onneksi hiukan ohi mitä pitemmälle lukeminen edistyi. Sillä ei tämän kirjan Päällikkö tosiaan ole mikään ihan terve kaveri, vaikkei ehkä vaarallinen hullukaan, mikäli hänen elämänsä kulkee edes jotenkin rauhallisten rutiinien ohjaamana. Hänen ajatuksensa kaiken tietävästä ja tekevästä Yhtymästä ovat mielenkiintoisia; kyllähän Isoveli jo ihan oikeastikin valvoo montaa asiaa vaikkei ehkä ihan kuolemaan asti ylläkään.
Osallistun tällä kirjalla Suomi-forumin Laskuräpäkki-haasteeseen http://www.bookcrossing.com/forum/30/438772 ja sitten kirja lähtee jatkamaan matkaansa. Kiitos kirjan vapautuksesta ja lukukokemuksesta, Tarna!
Osallistun tällä kirjalla Suomi-forumin Laskuräpäkki-haasteeseen http://www.bookcrossing.com/forum/30/438772 ja sitten kirja lähtee jatkamaan matkaansa. Kiitos kirjan vapautuksesta ja lukukokemuksesta, Tarna!
Kirja lähtee postissa kulkemaan eräälle sitä toivoneelle. Hyviä lukuhetkiä!
Journal Entry 5 by Vinya at Turku, Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Finland on Sunday, March 27, 2011
Kiitos tuhannesti, Becky77, toivelistakirjasta! Sain sen vähän myöhemmin, koska olin reissussa, mutta oli mahtava yllätys kotiin tullessa. Samasta syystä journal entry viipyi, anteeksi siitä.
Journal Entry 6 by Vinya at Kuopio, Pohjois-Savo / Norra Savolax Finland on Thursday, November 29, 2012
Kirja oli vähän pettymys. En oikein tiedä, mitä odotin, mutta en tällaista. Aluksi tekstiin oli hankala päästä sisälle ja suomennos oli paikoin huvittava: inhimillinen kanuunan kuula. Miten olisi ihmiskuula? :) Olen poikkeus, enkä ole (vielä) nähnyt elokuvaa, joten paljoa leffan mielikuvat eivät lukemista haitanneet. Olen siis nähnyt kuvia/pätkiä leffasta. Olen kuitenkin halunnut lukea tämän jo pitkään, joten kiitos tästä mahdollisuudesta!
Journal Entry 7 by Vinya at -- BC-tapaaminen in Kuopio, Pohjois-Savo / Norra Savolax Finland on Saturday, March 2, 2013
Released 11 yrs ago (3/2/2013 UTC) at -- BC-tapaaminen in Kuopio, Pohjois-Savo / Norra Savolax Finland
WILD RELEASE NOTES:
Kirja vapautuu BC-miitissä noin klo 13 joko kahvila Kanelissa tai Houkutuksessa. Riippuu, kumpaan mahdutaan tällä lössillä.
Kolmas bookcrossing miitti takana ja tämä tarttui/(työnnettiin) matkaan. :)
Eipä mitään. Varmasti mielenkiintoinen kunhan saan aikaa tälle. Kiitoksia kirjasta.
Eipä mitään. Varmasti mielenkiintoinen kunhan saan aikaa tälle. Kiitoksia kirjasta.
Journal Entry 9 by LiskoMiettinen at Jyväskylä, Keski-Suomi / Mellersta Finland Finland on Tuesday, March 13, 2018
Minäkään en ole nähnyt tätä elokuvaa, vaikka tiedän kyllä siitä jotain. (Vois varmaan kattoo joskus joo.) Mjoo, kirja oli ihan mielenkiintoinen, mutta ehkä ne hulluuden kuvaukset ja muut sekavat kuvaukset oli vähän liikaa itselle ja tykkäsin enempi, kun oikeasti kuvailtiin jotain tapahtuvaa "järkevää" asiaa. Mut joo sain tämän viimein aloitettua ja luettua.
Journal Entry 10 by Henu223 at Kuopio, Pohjois-Savo / Norra Savolax Finland on Saturday, April 7, 2018
Jyväskylässä käväisin kääntymässä ja tämmöinen iskettiin kouraan. Kiitos toivekirjasta!