Takuumiehet

by Eduard Uspenski | Children's Books |
ISBN: Global Overview for this book
Registered by pikku-kissa of Vantaa, Uusimaa / Nyland Finland on 2/24/2007
Buy from one of these Booksellers:
Amazon.com | Amazon UK | Amazon CA | Amazon DE | Amazon FR | Amazon IT | Bol.com
4 journalers for this copy...
Journal Entry 1 by pikku-kissa from Vantaa, Uusimaa / Nyland Finland on Saturday, February 24, 2007
Hattulan kirjaston poistokirja, hankittu vapautettavaksi. Ei parhaita Uspenskin kirjoja, mutta hyvä kuitenkin.

Journal Entry 2 by pikku-kissa from Vantaa, Uusimaa / Nyland Finland on Wednesday, July 23, 2008
Kirja lähtee tänään postitse Tarnalle.

Journal Entry 3 by Tarna from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Thursday, July 24, 2008
Vau, Uspenskia! Monesti olen haikaillut hänen kirjojensa pariin, mutta yhtään ei ole osunut käsiini. Vaan nytpä on tilaisuus. KIITOS, PIKKU-KISSA!


Eduard Uspenski Otavan sivuilla
Eduard Uspenski Wikipediassa

Journal Entry 4 by Tarna from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Friday, July 25, 2008
Enhän minä malttanut olla tarttumatta siihen heti saapumispäivän iltana. Nopealukuinen teos. Lukukokemuksesta kirjoittaminen veikin sitten koko seuraavan illan ja puolet yöstä.
Mukava kirja. Ajatus takuumiehestä teknisessä laitteessa selittää kaikille tuttua kone hajoaa heti kun takuuaika umpeutuu -ilmiötä: takuumies vaihtaa työpaikkaa ja vanha laite jää vaille huollosta vastaavaa mestaria.

Aikuisen silmin luettuna Takuumiehet oli yllättävä. Ensin ajattelin Eduard Uspenskin kirjoittaneen 70-luvun neuvostoliittolaisen Satuhyrrän, kumpikin kirja kun kommentoi yhteiskuntaa sadun kautta. Vähän pidemmälle edettyäni tajusin: tämähän on satiiri. Lukutuokion päätyttyä vilkaisin, mitä Otava ja sitä lähteenään käyttävä Wikipedia (ks. edellisessä entryssä antamani linkit) tietävät: Uspenskia on syytetty mm. ideologian puutteesta. Jopa niin, ettei hänen sallittu julkaista uusia teoksia 70-luvun puolivälistä 80-luvun loppupuolelle saakka. Liekö juuri Takuumiehet saanut päättäjät polttamaan päreensä...

Otetaan esimerkiksi vaikka sukupuoliroolit. Neuvostoliitto pyrki esiintymään maana, jossa sukupuolten välillä vallitsi täydellinen tasa-arvo. Mediassa esiteltiin mieluusti naisia perinteisillä miehisillä aloilla, insinööreinä, fyysikkoina jne. Kirjan takuumiehet — nuo tekniikan taiturit — ovat sen sijaan kaikki sananmukaisesti miehiä. Jos ihmiset (äiti ja Tanja) jätetään huomiotta, kirjan ainoa naispuolinen hahmo on käkikellon käki Maija; kuriton ja tottelematon, laiska ja vastuuntunnoton vetelys, pienipäinen (vain yksi ajatus kerrallaan) hömppälintu.
Ivailee Uspenski toki muutenkin. Osansa saavat niin sosialistisen diktatuurin kansalaisten työmoraali kuin muka massojen johtaman yhteiskunnan aikaansaama saamattomuus ja välinpitämättömyyskin.
Puhelinkioskit ovat rikki, eikä kukaan viitsi korjata niitä. Vandalismia ei edes yritetä torjua, koska se ei kuulu kenenkään toimenkuvaan. Eihän vandalismia unelmayhteiskunnassa voi olla. Ja jos onkin, parannuskeinon pitää olla kasvattava ja kehittävä eikä suinkaan mikään rangaistus. (Jestas! Tämähän kuulostaa 70-luvun suomalaiselta idealismilta!)
Pieni ihminen (tai siis takuumies) — olkoon millainen työn sankari hyvänsä — jättää ajattelun vallanpitäjille. Ainakin silloin, kun on kyse malliyhteiskuntaan sopeutetusta nuoresta ihmisestä tai takuumiehestä. Osalla vanhemmista on vielä itsenäinen ajattelukyky tallella.
— Miksi minun pitäisi keksiä? nuorukainen ihmetteli. — Keksikööt siellä neuvostossa. Siellä onkin monta päätä miettimässä, ja ne ovat valmiiksi kaljujakin.
— Jaaha, te ajattelette että neuvosto miettii kaiken, keksii kaiken ja hoitaa kaiken. Mitäs varten teillä sitten on pää harteilla? Sitäkö varten, että siihen voi panna myssyn?

Takuumiesten neuvosto toimii sivumennen sanoen pääsääntöisesti paremmin kuin BC:n johtoporras. (Pitänee nyt lisätä johtoportaan jälkeen sanat ”tähän asti”; olen juuri lukenut tämän viestin.) Jos se ilmoittaa muutoksista tapahtuneina tosiasioina, se ymmärtää joskus sentään pyytää mestareita toimimaan muutosten edellyttämällä tavalla. Joistakin muutoksista se kuitenkin kertoo peräti etukäteen ja kehottaa takuumiehiä valmistautumaan niihin. Jotain kumman tuttuakin sen tiedotteista silti löytyy: Takuumiesten neuvosto ilmoittaa, että tehdas, joka valmistaa Ural-pölynimuria on suljettu korjaustöiden vuoksi. Mestarit pysytelkööt toistaiseksi laitteissaan. Vähään aikaan eivät helikopterit tule noutamaan heitä ...
Rankimmin Uspenski suomii kuriin tottuneita sotilaita:
… [H]iirisotilas ei ajattele. Hiirisotilas tekee niin kuin ylimuistoinen tapa vaatii. Niin tekee harmaa sankari.
— Me olemme niin kuin ... niin kuin yksi ... kaikki! Hoo! kaikkien puolesta! ... Eteenpäin.
Neuvostoliiton tavarapula tulee kirjassa hyvin esiin.
— Minä en ole eläessäni syönyt nakkia, sanoi pienempi ratsuväen luutnantti.
— »Et ole syönyt», matki toinen ja nauroi pahaa naurua. — Minä en ole koskaan nakkia nähnytkään.

Takuumiehet edustavat tavarapaljoudessa kylpevää Länttä, jonka itäiset hiiret yrittävät voittaa. Vaan korkeamman elintason mahti on valtava, ja kapitalistit tietävät sen. Joskus saavat suussa sulavat puheet enemmän hyvää aikaan kuin tykit, ja makkarat ovat painettua sanaa etevämmät.
Yhteiskuntakritiikki on ilmiselvää. Kaikkien etu on tärkeämpi kuin yhden etu, sellainen on sääntö, väittää radion vanhakantainen takuumies Aamun peili. Jääkaapimestari Pakkanen todistaa toisin:
— Ensin te sanotte että kaikkien etu on tärkeämpi kuin yhden etu. Sitten te sanotte että enemmistön etu on tärkeämpi kuin vähemmistön etu. Vähän ajan perästä saatte huomata että toisen puolen etu on tärkeämpi kuin toisen.
— Mutta eihän se niin ole, Aamun peili keskeytti. — Toisen puolen etu on yhtä tärkeä kuin toisen.
— Niinhän sitä luulisi, Pakkanen jatkoi. — Mutta jos toiset ovat tottuneet olemaan tärkeämpiä kuin ne toiset, he kyllä pitävät itseään tärkeämpinä aina vain, vaikka heitä sitten olisi vähemmänkin. Ja lopulta käy niin, että yhden etu, sen kaikkein tärkeimmän, on tärkeämpi kuin kaikkien toisten.

Ja juuri niinhän on asiain tila hiirten valtakunnassa. Kuningas kartuttaa vaurauttaan kuten mikä tahansa yksinvaltias. Vaan kansapa alkaa kapinoida saatuaan tietää, että takuumiesten, ts. Lännen vauraus on todellista eikä pelkkää propagandaa. Herttinen sentään, Uspenskihan kirjoitti profetian! ;)
ALAS RUUTI JA RUMMUTUS
ELÄKÖÖN MAUKAS MAKKARA!


Mielenkiintoinen kirja. Kerta kaikkiaan kiinnostava tuttavuus tämä Eduard Uspenski!

Edit 25.9.08: kiksulle lainaksi tänään.

Journal Entry 5 by kiksu from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Friday, September 26, 2008
Sain tämä Tarnalta lainaksi aakkos-haastetta varten, kiitos :) Kyytiä odotellessa luin neljä ensimmäistä lukua ja olin aivan myyty. Olisin rakastanut tätä kirjaa lapsena, kun se nytkin vaikuttaa näin lupaavalta. Kaikenlaiset kuvaukset muista keskuudessamme elelevistä, joista harvalla on tietoa, viehättivät suuresti mielikuvitustani.

Journal Entry 6 by kiksu from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Thursday, October 9, 2008
Tarnan tyhjentävän journalin jälkeen ei minulla ole kovinkaan paljon lisättävää :) Kirja oli moniulotteinen. Takuumiesten maailma on varmasti mielenkiintoinen ja jännittävä lasten (ja lastenmielisten?) mielestä, mutta kirjasta voi löytää myös toisen yhteiskunnallisen ulottuvuuden, joka kiinnostanee aikuisia. Vähän niin kuin jokaiselle jotakin?!

Journal Entry 7 by Tarna from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Thursday, October 9, 2008
Takuumiehet täällä taas. Näinköhän nyt rupeaisivat pysähtyneet kellot toimimaan, vai pitääkö sitten vaihtaa paristot.
Kirjan tulevaisuus mietintämyssyyn. Merkkaan varmuuden vuoksi varatuksi; ilmeisesti joko Pirkkalaan (jos joskus toteutuu...) tai Faenzan lapsille.

Journal Entry 8 by Tarna from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Thursday, May 21, 2009
Takuumiehet on niin kiva, etten sittenkään malttanut vapauttaa sitä villisti vaan vein sen ilahduttamaan kummityttöni Faenzan vekaroita — äidistä itsestään puhumattakaan. Journaalimerkintä tulee varmaankin vähän myöhemmin.

Ja kun en näköjään olekaan kirjannut Takuumiehiä vuoden 2008 Keep Them Moving -haastekirjakseni,ilmoitan sen tänä vuonna vaikka lukemisesta onkin jo vähän aikaa: 2009 KTMC #24.

pikku-kissalle vielä isot kiitokset!

Journal Entry 9 by Faenza from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Thursday, February 11, 2010
Tämä on kyllä niin legendaarinen ja mahtava aina vain. Luettu eskarilapsille päiväkodissa. Lapset odottivat aina lukuhetkeä kuin kuuta nousevaa. Hauskaa elävää ja vanhahtavaakin kieltä, erittäin loistavaa nykylapsillekin!

Luen tämän pian omilleni jotka ovat nyt sen ikäisiä, että varmasti uppoaa!

Are you sure you want to delete this item? It cannot be undone.