Olen saanut tämän joululahjaksi kaksitoista vuotta sitten ja yrittänyt lukea useampaan kertaan, mutta en ole päässyt sivua 40 pidemmälle. Kirja ei ole kauhean pitkä, mutta se on kirjoitettu hankalasti: jokainen luku on yhtä ainoaa kappaletta ja lauseetkin ovat tappavan pitkiä. Kirjoitus soljuu eteenpäin aiheesta toiseen, mutta lukijalle ei tarjoudu lepopaikkoja, joten minä en ainakaan jaksanut kahlata tässä sanasuossa pidemmälle.

Aion antaa tälle vielä yhden mahdollisuuden vain siitä syystä, että Sadan vuoden yksinäisyys kuuluu ehdottomiin suosikkikirjoihini. Jos ei sittenkään lukeminen onnistu, niin tämä kirja pääsee vapauteen.

***

4.4.2007

Selvisin urakasta kunnialla. Luin yhden luvun päivässä. Enempää en olisi pystynyt ja luvun keskelle lopettaminen, ainakin pidemmäksi aikaa, olisi tehnyt jatkamisesta vaikeaa.

Tarina oli mielenkiintoinen, mutta se oli vaikea hahmottaa erikoisen kerronnan taustalta. Kertojan äänen 'minän' vaihteleminen ilman varoitusta tuotti aluksi paljon päänvaivaa, ennen kuin ymmärsin, miten kerronta rakentuu.

Marquez on selvästi erittäin taitava kirjoittaja ja tarinankertoja. Vaikka lauseet olivat pitkiä ja kerronta monimutkaista, niin kieli soljui ja joskus jopa vyöryi eteenpäin hengästyttävällä tavalla. Välillä oli mahdotonta laskea kirjaa käsistään, kun aina silmä tarttui vielä seuraavaan lauseeseen. Harmittaa vain, että Marquez on piilottanut näin merkittävän aiheen näin vaikeaselkoiseen kirjaan.

Nyt voin ainakin sanoa tehneeni kulttuuriteon ja lukeneeni klassikon.

Posti toi tänään kolme etusivun perusteella Sika säkissä 2 -bookboxista (tai pikemminkin kirjekuoresta) valitsemaani kirjaa chireliltä. Tämä on yksi niistä. Olen kotona korkeintaan puolikuntoisena, ja kirjapaketit ilahduttivat minua. Olen hyvin tyytyväinen näihin kirjavalintoihini. Paljon kiitoksia, chirel.

Kirjan lukeminen alkoi sujua heti, kun lakkasin etsimästä pisteitä ja annoin ohjat kirjailijalle. Niin sitä mentiin. Aiheensa vuoksi kirja oli minusta raskas. Makaaberi huumori ei auttanut. Hännystelijöidensä lavastamassa ja ohjaamassa näytelmässä elänyt diktaattori alkoi melkein säälittää vain hänelle tehtyä ja lähetettyä TV-ohjelmaa katsellessaan. Karmea elämä. Karmea yhteiskunta. Vastenmielistä porukkaa. Hieno kirja.

Seuraavaksi ruzenalle, joka voitti kirjan arvonnassa. Kakkosluokan postina, tietenkin.

2011 "KEEP THEM MOVING" # 11

Kiitos! Kirja saapunut mieluisan oheiskortin kera :)

El otoño del Patriarca 1975, suom. Pentti Saaritsa, WSOY 1986. 266 s.




-ruzena