Nimipäivälahjaksi saatu tietokirja, jota olen kaupassa hypistellyt jo monta kertaa. Mitä voin itse tehdä asialle ja onko niistä pikku teoista todella mitään hyötyä teollisuuden saasteiden rinnalla? Etsin vastausta kirjasta.

Takakannesta: Ilmaston lämpenemistä koskevat uutiset ovat muuttuneet yhä pelottavammiksi. Napa-alueiden jäät ja Siperian ikirouta sulavat. Merenpinta uhkaa nousta dramaattisesti ja pohjoisten alueitten talvet lyhenevät. Muutokset ovat niin nopeita, että monet kasvit ja elämiet, niiden joukossa myös ihminen, eivät kykene sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Onko peli jo hävitty? Onko meidän vain tyydyttävä katsomaan, kuinka maapallo liukuu kohti kaaosta? Kirjan aihe on kuolemanvakava, mutta silti tekstin ote on paikoin jopa iloitteleva. Teos tähtää ennen muuta ilmastonmuutoksia koskevan keskustelun laajentamiseen sekä nykyisen keskustelun luutumien ja takalukkojen rikkomiseen.

EDIT 25.1.2009: Suosikkikeinoni ovat muurahaiset (luku 7) ja lehtipuut (luku 25). Kyllä tämän kirjan jälkeen katson keittiössäni ja kylpyhuoneessani viipottavia muurahaisia ystävällisemmin. Ja mietin tarkkaan, mitä istutan viheraidaksi rivitalomme päätyyn. Olin ajatellut jotain ikivihreää, mutta ehkä lehtikuusiaita olisi parempi.

Luin kirjaa liian pienissä pätkissä, joten ajatus katkeili välillä. Olen vakuuttunut Isomäen asiantuntijuudesta ja haluan lukea hänen muutkin kirjansa. Hän kirjoittaa mukavan keskustelevaa tekstiä vakavasta aiheesta.

Kirja lähtee rinkikierrokselle ensi viikolla! Lukuiloa kaikille rinkiin osallistujille! Kirjan mukana kulkee pari aiheeseen sopivaa artikkelia ja kirjan teemaan sopiva kirjanmerkki.

Ehdotan rinkikirjaksi täällä.

Rinkiin ilmoittautuneita:

lottuli (Hki)
VariC (Hki)
erpax (Tre)
Kipsu (Tre)
chirel (Tre)
Sammaltassu (Tre)
Kemppu (Tre)
Piparjuuri (Forssa)

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Annelisin kuriroimana lottulille - rinki alkaa!

Kirja saapui minulle, kiitos Ametisti mielenkiintoisesta ringistä ja Annelisille kiitokset kuriroinnista.

Kirja oli sekä asiallinen että hauska, pidän Isomäen kirjoitustyylistä ja haluan lukea lisää hänen kirjojaan.

Monetkin keinot lämpenemisen pysäyttämiseen ja kumoamiseen vaikuttivat kokeilemisen arvoisilta, eikä välttämättä ole tuhottoman kalliitakaan, aion omalta osaltani edistää muurahaisten ja lehtipuiden asiaa. Tuli samalla muutama kiva lukuvinkki omaa tulevaa taloa ajatellen, puutalo sen olla pitää :D

Lueskelen kirjaa hieman lisää ja nappaan muistivihkoon lisää luettavaa lähdeluettelosta, saatan tulla myös parantelemaan tätä journalia :D

Kyselen Varic:lta josko toimitus tapahtuu miitissä viikolla 9 vai jo sitä ennen.

Kirja on nyt sitten minulla. Luin Sarasvatin hiekkaa jokin aika sitten, ja kyllä Isomäki tuntui aiheesta sen verran tietävän, että eiköhän tietokirjakin ole kiinnostava.

Ehdin lukea tämän jo pääsiäisenä, mutta merkinnän teko pääsi vähän viivästymään.

Kyllä Isomäki on omimmillaan tietokirjailijana. Sarasvatin hiekkaa oli minusta romaanina vähän heikko, mutta tämä oli paljon parempaa luettavaa. Käy hyvin selväksi, että Isomäki on tutkinut ja miettinyt näitä asioita. Ja vaikka hän sanookin joidenkin ajatusten olevan mielikuvituksellisia, niidenkin toteutusmahdollisuuksia ja vaikutuksia analysoidaan huolellisesti. Tyylikin on sellaista mukavan keskustelevaa (jota varmasti eräskin ”oikea” tieteentekijä pitää sopimattomana; pyh, sanon minä).

Erityisen hyvä on huomio siitä, mihin menetelmät johtavat. Jos ilmastoa viilentävä keino onkin itseään ruokkiva prosessi (Onko tämä oikea termi? Haen vastinetta käsitteelle positive feedback.), ilmasto saattaakin viilentyä liikaa, kun viilenemistä ei voidakaan pysäyttää. Keinojen siis pitää olla joko pysäytettävissä tai itsekseen pysähtyviä. Kyllähän Maapallo ja jotkin eliölajit varmasti selviävät vaikka millaisesta ilmastokatastrofista, mutta kaipa tarkoituksena olisi säilyttää myös ihmiskunta.

Yksi asia, joka pisti lukiessa silmään: Kun keinoja esitellään, niin yksi keino toimisi Siperiassa, toinen Pohjois-Euroopassa, ja edelleen Afrikassa, Aasiassa, Amerikassa, … Kuten Isomäkikin sanoo, ei varmaan ole olemassa vain yhtä tapaa, vaan pitäisi käyttää useampia sekaisin. Toisin sanoen, tarvittaisiin aika tavalla globaalia yhteistyötä, mikä ei näytä vielä nykymaailmassa kovin lupaavalta vaihtoehdolta.

Ja minä olen kai hieman pessimistinen, mutta Isomäen esittämä kauhuskenaario, jossa kukaan ei tee mitään, kunnes sitten aivan viime hetkellä isot valtiot toteuttavat Tellerin ehdotuksen avaruusheijastimista, mikä johtaa uuteen jääkauteen, tuntuu aivan liian mahdolliselta vaihtoehdolta.

Kirja jatkaa matkaansa erpaxille huomenna.

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Lähtenyt seuraavalle ringissä.

Kirja saapui postin mukana tänään. Paljon kiitoksia postittamisesta, VariC!

Kirja vaikuttaa hyvin kiinnostavalta. Mukana näyttää olevan myös aihepiiriin sopivaa materiaalia. Kiitos, Ametisti.

Luin kirjan viime viikonloppuna. En vaan ole jaksanut journaloida, kun muutenkin on saanut kirjoittaa ihan tarpeeksi... joku kevätväsymys iskenyt.

Mielestäni tämä oli ehdottomasti paras Isomäen kirjoista ja hän tosiaan tietää, mistä kirjoittaa. Jo kirjan lähdeluetteloa silmäilemällä näkee, että tietolähteitä on paljon ja että ne ovat sekä vakuuttavia että ajankohtaisia. Kirjailija myös näkee vaivaa sen eteen, että lukijakin ymmärtäisi jotain ja pohdiskelisi itsekin vaihtoehtoja.

Tiedonhankinnan lisäksi Isomäki on pitkän ajan kuluessa tehnyt myös itse erilaisia kokeilevia tutkimuksia (esimerkiksi hiilidioksidin sitomisesta) ja todennut monet konstit toimiviksi. Silti ihmettelen, miten vaikkapa merenpohjan metaaniklatraatteihin perehtymisen jälkeenkin hän jaksaa säilyttää niin optimistisen - jopa humoristisen - otteen.

Kirjassa oli paljon lohdullista luettavaa: vielä olisi paljon tehtävissä ja pieniltäkin tuntuvilla asioilla olisi oikeasti merkitystä. Kirjan lopussa esitellään tapoja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Pelkkä vähentäminen ei vain sellaisenaan enää riitä pelastamaan palloamme. Meidän pitää lisäksi poistaa jo ilmakehään päästettyä ylimääräistä hiilidioksidia. Osa kirjassa esitetyistä toimintamalleista ei ole sinänsä ihan uusia tällaiselle isommalle yleisöllekään, vaan niitä on käsitelty erilaisissa dokumenteissa ja kirjoituksissa. Silti osa ratkaisuista oli ainakin minulle ihan uusia. Samojen kansien sisään koottuna paketti oli vaikuttava. Tämän kun jokainen saisi lukea! Ratkaisuissa hiilidioksidia sidottiin luonnossa esiintyviä biologisia prosesseja hyödyntäen eli ns. hiilinielujen avulla sekä niiden toimintaa tehostamalla tai jäljittelemällä. Puiden hautaamisesta järviin en niin valtavasti innostunut, mutta suurimmassa osassa esitellyistä vaihtoehdoista jo pelkät otsikotkin kuulostavat mahtavilta. Lisää mangrovemetsiä! Lisää koralliriuttoja! Muurahaisista sai todella sympaattisen kuvan. Ennen olen kuullut intoiluja muurahaisista lähinnä nanokoon mittakaavassa, mutta tässä kirjassa oli aika valtava mittakaava. Muistaisinpa vain seuraavan kerran muurahaiskeon nähdessäni yrittää tehdä siitä risujen avulla kestävämmän mäyrien- ja palokärkien varalta.

Hiilensidonnan jälkeen Isomäki johdatteli lukijan kiillottamaan planeettamme peilejä eli lisäämään maapallon heijastavuutta, jotta emme kärventyisi tänne. Joukossa oli tosiaan hyytävän hulluilta kuulostavia ratkaisuja. Valitettavasti tuosta osuudesta jäi jotenkin päällimmäiseksi tuo kauhukuva, josta VariC kirjoittaa. Niin mahdollista. Jos johonkin hätäratkaisuihin ajaudutaan, toivon että se olisi jotain Sarasvatin hiekassakin esitettyjen tuulivoimalla toimivien jääsprinklerien tapaista ”Jäämeren Voiman” jäähdyttävää toimintaa.

Pidin siitä, miten Isomäki kertoili kaikenlaista kiehtovaa pikkutietoa niin apinanleipäpuista, maruloiden hedelmistä, lehtipuiden kantojen sienilajeista, omenoiden ja sienten kolesterolia alentavista vaikutuksista kuin Aitkenin hiukkasistakin.

Kiitos Ametisti hienosta lukupaketista!

Nyt kohta yritän lähteä pienelle iltalenkille. Vien samalla yhden rinkikirjan postiin ja tämän kirjan suoraan Kipsulle.

Kiitos Ametistille ringistä ja erpaxille kuljetuksesta. Harkitsin viime viikolla tilaavani tämän kirjan kirjakerhosta, kun olin jo unohtanut ilmoittautuneeni tähän rinkiin.

Toivottavasti kirja ei ole liian teoreettinen. Kaipaisin mieluummin konkreettisia vinkkejä siitä, mitä itse voisin tehdä.

Kirja oli kiinnostavasti ja humoristisesti kirjoitettu ja tarjosi kattavasti tietoa erilaisista vaihtoehdoista ratkaista ilmastonlämpenemisen ongelmia. Itse inhosin lukioaikoina kemiaa ja biologiaa, joten saattoi vähän vaikuttaa lukukokemukseeni nytkin. Yksityiskohdat eivät jääneet mieleeni, mutta ehkä tässä tapauksessa yleiskatsaus aiheesta onkin tärkeämpi. Muurahaisosio oli ehdottomasti yksi minunkin suosikeistani ja muurahaisten arvostus nousi kirjan ansiosta.

Itse kaipaisin teosta, jossa kerrottaisiin enemmän yksittäisen kuluttajan mahdollisuuksista vaikuttaa ilmaston lämpenemisen estämiseen. Lähes kaikki kirjassa esitellyt mahdollisuudet ovat kerrostalossa asuvalle mahdottomia toteuttaa. Ruoka ja Muu kulutus-luvut olisivatkin saaneet olla pidempiä ja yksityiskohtaisempiä.

Luen kirjan viimeiset 15 sivua ja polkasen viemään kirjan seuraavalle lukijalle.

Kirja löytyi sovitusti postilaatikosta. Kiitos Kipsulle :)

Anteeksi, että olen pitänyt kirjaa näin pitkään. Luin sen kyllä heti, vaan merkinnän tekemiseen ei ole tuntunut löytyvän aikaa.

Pidin tästä kirjasta. Se oli ensimmäinen ilmastonmuutosta käsittelevä teos, jonka luin. Sittemmin olen lukenut useita. Isomäen ansiosta innostuin ja kiinnostuin aiheesta ja halusin tietää lisää. Lainasinkin saman tien kirjastosta kaiken, mitä käsiini sain.

Isomäen kuvailemat keinot vaihtelevat pienistä suuriin, helpoista mahdottomiin ja (enimmäkseen) harmittomista vaarallisiin. Ehdoton suosikkini on ideaosion lopulla sivuhuomautuksena mainittu saippuakuplien puhaltelu. Mies, joka edes ehdottaa sellaista, on hieno ihminen :) Muutenkin ihmettelen ja ihailen isomäen tarmoa keksiä uusia ideoita ja kokeilla niitä käytännössä. Hänellä tuntuu myös olevan kykyä perehtyä näinkin monimutkaiseen asiaan kuin ilmastonmuutos, ja selittää se tavallisille tallaajille huumorin kanssa.

Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja. Tämän kirjan ansiosta en ole lannistunut, vaikka luinkin Pasi Toiviaisen apokalyptisen Ilmastonmuutos nyt -teoksen. Laitan kirjan mahdollisimman pian eteenpäin, sillä toivon, että mahdollisimman moni lukee sen ja tarttuu toimeen. (Sammaltassu jättää väliin, löysin häntä varten kirjastosta oman kappaleen.)

Sain kirjan tänään chireliltä.

Loistava, asiantunteva ja toiveikas kirja ilmastonmuutoksesta! Isomäki osaa kertoa hankalatkin asiat niin, että tavallinen tallaajakin ymmärtää ne. Lisäksi hän ei pelkästään maalaile pessimistisiä kauhukuvia, vaan ehdottaa reippaasti ja positiivisesti, huumorillakin, monenlaisia ideoita. Kunpa vain päättäjätkin osaisivat ottaa oppia. Minäkin pidin muurahais- ja saippuakuplajutuista sekä kaikista puunistutusjutuista, erityisesti baobab-tiedoista. Olisi kiva, jos Isomäki kirjoittaisi vielä samantapaisen kirjan siitä, mitä yksittäiset ihmiset voisivat tehdä, myös me pihattomat kerrostalovuokrakopperoissa asuvat.

Kirja lähtee eteenpäin heti kun saan osoitteen.

Piparjuuri pyysi tulla ohitetuksi ringissä, joten lähetin kirjan tänään eteenpäin Semmingille Helsinkiin.

Tuli postissa jo hetki sitten, ollessani mökkireissulla. Kiitos, lueskelen sadepäivien aikana, sillä niitä näyttää nyt riittävän...

Asiallisen kannen alla on viihteellinen, hauskasti kerrottu tietokirja. Isomäellä on valtava määrä esimerkkejä ja hulluja ideoita, jotka esitellään niin rennon vakuuttavasti, että niihin haluaa uskoa. Otin tämän kirjan mukaan reissatessani Ruotsiin scifi-tapahtumaan, jossa mm. pohdittiin tämän hetken trendejä. "Ekoscifi" ja katastrofit tuntuivat olevan huudossa ja aiheiden puutteessa oleva kirjailija/leffantekijä saisi tästä kirjasta heti 34 ideaa.

Minäkin pidin Isomäen leppoistasta tyylistä ja siitä, että hän yhdisteli samaan kirjaan valtavia avaruusheijastimia ja kotipihan muurahaispesiä. Jos joutuisi kyseisen miehen kanssa juttusille ilmastoasioista, taitaisi omaksi rooliksi jäädä kuunteluoppilaan/hullun tiedemiehen apurin paikka.

Kirja on takaisin kotona. Kiitos kaikille rinkiin osallistuneille!

Tervetuloa bookcrossaamaan omalla tavallasi!
Welcome to bookcrossing!

Kirja on saatavilla uudessa kirjanvaihtopisteessä Plazan Tuike-talon aulassa. Mahtavaa, että tänne ilmestyi Bookswap! Kiitos!