Kirja lähtee Jyväskylään etsimään uusia lukijoita.

Takakannesta:
Kun kuuta ympäröi valkoinen sumukaulus, sanotaan että kuussa tuulee. Lasten on oltava silloin tarkkoina, sillä merkillisiä asioita voi tapahtua. Sisarukset Dinahin ja Dorindan kuu muutti taikajuoman avulla kenguruiksi ja he pääsivät eläintarhaan kokemaan jännittäviä seikkailuja brasialaisen Kultapuuman, harmaakarhu Bendigon, Grönlannin Hopeahaukan ja muiden kiinnostavien eläinten kanssa. Vielä hurjempaa seurasi, kun tytöt lopulta joutuivat lentoretkelle Bombardiaan, missä paha tyranni, kreivi Hulagu, piti heidän isäänsä vankina.

Kuussa tuulee on saturomaani. Tunnettu skotlantilainen satiirikko kirjoitti sen alun perin omille lapsilleen lievittämään pitkien sotavuosien ikävää. Kirjan huumori ja symbolistinen viisaus hankkivat sille kuitenkin ystäviä ympäri maailman. Suomessa se julkaistiin ensi kertaa 1947 ja siitä tuli suursuosikki.

Kuussa tuulee on toinen Louhen tuoma kirja, jonka otin mukaani Jyväskylästä- Toinen oli Daniel Katzin Kun isoisä Suomeen hiihti. Kirjoissa on sama ex libris, joten ne ovat samasta kokoelmasta peräisin. Nyt ne asuvat yhdessä minun hyllyssäni, ainakin jonkin aikaa. Kiitos, Louhi!

Kuussa tuulee on nyt luettu. Pidin kirjasta aika lailla. Aluksi kerronta tuntui vähän jäykältä, mutta pian joko totuin kirjan tyyliin tai itse tarina lähti rullaamaan vauhdikkaammin ja lukeminen kävi sutjakkaasti.

Kirjan päähenkilöt Dinah ja Dorinda ovat loistavia roolimalleja tytöille. He ymmärtävät jo nuorina, että yritteliäisyys ja itsenäinen ajattelu johtavat väistämättä vaikeuksiin, mutta että elämä on joka tapauksessa hauskempaa kun tekee mitä tahtoo eikä pane liikaa painoa kiltteydelle ja velvollisuudelle. Tytöillä on ihailtava tapa ryhtyä kaikenlaisiin hankaliin hommiin ja luottaa omiin kykyihinsä asioiden ratkaisemisessa. Heillä on tosin apunaan muutamia puhuvia eläimiä, noita-akka ja eksentrinen tanssinopettaja, mutta kyllä sisarukset joutuvat vaikeisiin paikkoihin apureistaan huolimatta. Kotona odottelevasta äidistä ja kotiopettajattaresta he eivät paljoa piittaa. Mukavia lapsia! Tytöt ovat kyllä niin samanlaisia, että voisivat olla miltei sama henkilö, mutta eipä tämä kirja muutenkaan henkilökuvauksella loista vaan keskittyy toimintaan.

Kirjassa kerrotaan paljon eläimistä, mutta lystäillään toki ennen kaikkea ihmisten kustannuksella. Varsinkin Brittien elämänmeno antaa paljon naurun aihetta. Aikuislukija löytää heposti tarinasta poliittisia sävyjä, kreivi Hulagun esikuva on selvä. (Alkuperäisteos on kirjoitettu vuonna 1944.) Sen sijaan Bombardian valtakunta ei kumminkaan ole Saksa, mikä on oikeastaan aika mukavaa. Hulagu kun vihaa Saksaa siinä missä muitakin valtioita. Kuussa tuulee ei siis ole allegoria siitä, kuinka Britannia on hyvä ja Saksa paha, vaan siitä, kuinka yksi paha diktaattori voi panna paikat sekaisin. Ehkä vähän liian yksinkertaistettua, mutta tämä versio lienee lapsilukijoille lempeämpi.

Kuussa tuulee oli kaiken kaikkiaan oikein mukava kirja, suosittelen sitä muillekin! Otan kirjan mukaani seuraavaan Helsingin tapaamiseen ja katson, löytäisikö se heti uusia lukijoita. Kiitos, Louhi, että toit kirjan Suomen bookcrossing-tapaamiseen ja kiitos että sain napata sen sieltä!

ETA: Otan kirjan mukaani ensi viikon tapaamiseen, ja siitä tulee kirja numero 34 jolla osallistun Guinaveven "2006 Keep Them Moving" -haasteeseen.

Nappasin tämän miitistä, luen kun ehdin ja sitten ehkä annan yhdelle tulevalle krossaajalle.

En ole kirjaa saanut edes aloitettua tässä reilun vuoden aikana, vaikka se selaillessa silloin vaikuttikin lukukelpoiselta. Lähetän tämän huomenna AgdaAgulinalle RABCKina.

Kiitos paljon pikku-kissa!! Kuu ja kuu tulivat juuri mainiosti ajallaan - en edes odottanut molempia! Ja taas sormet syhyävät lukuhetkiin...

Kuussa tuulee, ja Helsingissä myös. Siksi en päässytkään mökille, ja luin tämän kirjan kaupungissa.

Viihdyttävä, hullu lukeminen - luultavasti tätä on ollut myöskin vallan hauska kirjoittaa. Nuoremmalle lukijalle tässä olisi varmaan yhtä jos toistakin pohdittavaa, monia kerroksia kerronnassa. Ja toisaalta kuolemat olivat sen verta brutaaleja, että niitä se pienempi lukija voisi ihmetelläkin, vaikka ainahan tarinoissa...

Aika ajaton ja leikkisä kirja kyllä. Kiitos lukukokemuksesta, pikku-kissa!

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Samana aamuna kun luin tämän kirjan, voitti ruzena kirja-arvonnan. Otin sen siis merkkinä, että siinä kenties seuraava lukija tälle hullunkuriselle tarinalle. Hyvää matkaa!

Kappas! Tästä on kuultu, vaan ei luettu. Kiitos!

Kuutuulet odottavat löytäjäänsä kirjaston yläaulan Voima-telineessä, johon tämä kirja sopiikin kuin nenä päähän.

Löydetty (minun osaltani) suorastaan sattumalta Hämeenlinnan kirjaston alakerrasta "kanaverkkoilmoitustaulusta" riippumassa. Odottaa lukemista ja lähtee toivottavasti tuossa heinäkuun puolivälissä taas matkalle.