Tähän jäi koukkuun, oli pakko lukea kerralla läpi. Tykkään Raittilasta yleensäkin, mutta varsinkin Pamisoksen alkupuoli oli aivan loistava. Päähenkilö löytää miehensä nauhoittamaa radiomateriaalia, jossa pahimpaan lama-aikaan Helsingin edustalla puretaan hämärää rahtilaivaa täynnä mätänevää lampaanlihaa. Kerronta on kutkuttavan jännittävää, ja eri kertojaäänet tomivat hyvin - aivan kuin hyvässä kuunnelmassa. Raittila nostaa loistavasti esiin kysymyksen siitä, mitä Suomelle oikein lamassa tapahtui, millainen yhteiskunta tästä tuli.

Toinen osa (joka on vähintäänkin yllättävä) ei ollut ihan yhtä herkullinen, mutta tuki kyllä ensimmäistä. Ja kaupungin tarkastelu sen jätevesien kautta niin kuin päähenkilö (insinööri tietysti!) tekee, on kiehtova ajatus.