Aloitin joskus lukemaan, mutta kesken jäi. En enää edes muista miksi.

RELEASE NOTES:

Wau! Voin rehellisesti sanoa metsästäneeni kirjan release alertin perusteella. (Sainpahan samalla hankittua soittokellon fillariini rikkinäisen tilalle). Kirja oli Tessin tarinan kanssa Malmitalon aulassa pyöreällä pöydällä vielä puoli kuuden jälkeen. Koska minulla on ollut tarkoitus lukea Joutavuuksien jumala (The God of Small Things), lähdin vartavasten katsomaan löytäisinkö tämän. Kiitos Nadezda vapautuksesta! Luen ja laitan kirjan kiertoon.

Maaginen, lumoavan kaunis yhdistelmä kauhua ja elämänrikkautta: intialaisen perheen tarina, jonka syiden ja seurausten verkosta kasvaa vangitseva unenomainen tragedia.

Luin kirjan loppuun tänään. Muutama rinkikirja keskeytti tämän lukemisen ja muutenkin halusin lukea kirjaa rauhassa, pidemmissä erissä. Tarina sekoittaa keskenään menneen ja nykyhetken ja lukijan on oltava hereillä.

Pidin kirjasta paljon! Henkilöhahmot olivat loistavia, erimunaiset kaksoset ja erityisesti Rahel. Kirjailijan huumori toimi, nauroin mutta toisaalla sydäntä kylmäsi.

Olen halunnut lukea kirjan jo kauan, tarkoitukseni oli etsiä alkuperäiskielinen teos käsiin mutta kun tämä vapautettiin sopivasti, niin päätin testata suomennosta. Suomennos oli mielestäni onnistunut ja myös sen innoittamana haluaisin lukea Joutavuuksien jumalan vielä englanniksi, lukiessa mietin muutamia kohtia kuinka ne on käännetty.

Olen edelleen sitä mieltä, että BC:n myötä luen keskimäärin parempia kirjoja kuin aikaisemmin. Kiitos vielä kerran Nadezdalle näin loistavan kirjan vapauttamisesta. Vapautan kirjan kontrolloidusti, todennäköisesti vien pääkaupunkiseudun seuraavaan tapaamiseen. Keep Them Moving-haasteessa #8.

Nappasin tämän mukaani brunssilta, kun Niksu sitä niin kovasti kehui. Kirjailijasta muistan joskus hämärästi kuulleeni.

Olisin varmaan pitänyt tästä enemmän, jos olisin lukenut jossain toisessa mielentilassa. Nyt oli toisinaan vähän hankala päästä sisälle kokemukseen. Tämä kirja ei nimittäin ole oikein tarina vaan ennemminkin elämys, johon pitää uppoutua. Silti, vaikken ihan vastaanottavaisimmillani ollutkaan, oli tämä kuitenkin hieno kokemus.

Pidän kovasti tällaisista pelkästään elämää kuvaavista tarinoista, joissa ei oikein sinänsä ole juonta. Kirjan alkuperäinen nimi sopii hyvin: kyse on kaikista niistä pienistä asioista, joista elämä muodostuu, ei mistään maailmojajärisyttävistä suurista tapahtumista. Suomenkielinen nimi taas vähän rassasi, kun minulle muodostui alusta asti selkeä kuva, että ne pienet asiat nimenomaan eivät ole joutavia.

Ajassa hyppelyyn en aina päässyt mukaan, mutta ei se minusta ollut tarpeenkaan. Yleinen tunnelma tuntui tärkeämmältä kuin tarkka ympäristön tai ajan tietäminen.

Hypistelin kirjaa miitissä ja suositusten perusteella päätin uhrautua lukemaan... ;)