KIESLOWSKI ON KIESLOWSKI

by Danusia Stok | Biographies & Memoirs |
ISBN: Global Overview for this book
Registered by hannagrrr of Järvenpää, Uusimaa / Nyland Finland on 2/2/2005
Buy from one of these Booksellers:
Amazon.com | Amazon UK | Amazon CA | Amazon DE | Amazon FR | Amazon IT | Bol.com
5 journalers for this copy...
Journal Entry 1 by hannagrrr from Järvenpää, Uusimaa / Nyland Finland on Wednesday, February 02, 2005
Suomenkielinen. En lukenut, vaikka hänen elokuvistaan pidänkin.

Journal Entry 2 by hannagrrr at on Wednesday, February 02, 2005

Released 14 yrs ago (2/3/2005 UTC) at

WILD RELEASE NOTES:

RELEASE NOTES:


Journal Entry 3 by harmaja from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Thursday, February 03, 2005
Käväisin Forumissa metsästämässä, ja hauskaa oli. Näin yhteensä yhdeksän tai kymmenen vaeltavaa kirjaa - menin lopulta jo laskuissa sekaisin! Päätin ottaa yhden kirjan mukaani, ja päädyin väri-trilogian ihailijana Kieslowskiin. Mutta kylläpä mies on yrmy, jollei ole Sodankylän elokuvajuhlilla hymyillyt kuin kerran!

Muut kirjat jätin siis paikoilleen, tai Isabel Allendea kyllä vähän liikuttelin, kun harkitsin sen ottamista ennen kuin valitsin Kieslowskin. Huomasin muuten, että minulla ja hannagrrr:lla taitaa olla aika samantyylinen vapautusmeininki! Kirjat olivat nimittäin täsmälleen sellaisissa paikoissa, joista jo kaukaa mietin, että tuohon minä ainakin jättäisin yhden kirjan.

Kiitos vapautuksesta, hannagrrr. Hetkonen voi vierähtää, ennen kuin saan kirjan luettua. Kommentoin sitten lisää.

Journal Entry 4 by harmaja from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Monday, June 04, 2007
Kylläpäs vierähtikin aikaa, ennen kuin luin Kieslowskin elämästä! Kirja on kyllä ollut jo esillä ja kädessäni jo monet kerrat aikaisemminkin, mutta jotenkin ei vaan koskaan tuntunut oikealta hetkeltä syventyä siihen. Nyt luin muistelmat junassa matkalla Ylivieskasta Helsinkiin, ja nehän olivat oikein mainiota luettavaa.

Olen nähnyt Kieslowskilta Kolme väriä -trilogian, Veronikan kaksoiselämän ja Kymmenen käskyä -sarjan ensimmäisen elokuvan, kaikki myöskin oikein mainiota katsottavaa. Kieslowski ei ole suosikkiohjaajani - se kunnia kuuluu Marlen Hutsijeville - mutta kaikki, mitä hän elokuvien filosofiasta ja tekemisestä sanoo, kuulostaa minusta järkevältä. En kylläkään ole mikään elokuva-asiantuntija millään tavalla, joten kovin syvällisesti en ole näitä asioita aiemmin pohtinut. Ehkä pitäisi paremminkin sanoa, että Kieslowskin ajatukset kuulostavat oman intuitioni mukaisilta, vaikkei minulla asiantuntemusta olekaan.

Kieslowski (1941-1966) vaikuttaa kirjoituksensa perusteella oikeudenmukaiselta ihmiseltä, jolla on tarkka nyanssien taju paitsi elokuvataiteen, myös eettisten ja poliittisten kysymyksen suhteen. On kummallista, että hänen kaltaisensa mies on kuitenkin elätellyt ikivanhoja ja väsyneitä kulttuurisia stereotypioita siitä, kuinka naiset ovat muka herkempiä ja intuitiivisempia kuin miehet. Kieslowski tosin itsekin toteaa, että hänen elokuviensa naiskuvaa on moitittu, ehkä aiheestakin.

Kirjassa oli jonkin verran toistoa, varmaankin koska sitä ei ole yhtenäiseksi romaaniksi kirjoitettukaan. Toisto ei kuitenkaan häirinnyt. Matti Apusen suomennos töksähteli parissa kohdassa. Minusta esimerkiksi ilmaisua "päivästä päivään -pohjalta" ei ole olemassakaan, vaikka englanniksi voidaankin sanoa "on a day to day basis". Kaikkiaan sekä käännös että toimitustyö olivat kuitenkin aika sujuvia, joten ehkä nipotan nyt vähän turhan pienistä seikoista.

Aion viedä Kieslowskin jorinat seuraavaksi Tampereen BC-kesäpäiville. Toivottavasti sieltä löytyy uusi lukija. Kiitos että vapautit kirjan, hannagrrr!

Journal Entry 5 by harmaja from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Tuesday, June 12, 2007
Vien siis Kieslowskin tilitykset Tampereen bookcrossing-kesäpäiville, ja jollei kukaan ota kirjaa sieltä mukaansa, vapautan sen jonnekin paluumatkalla (tai annan jonkun toisen vapautettavaksi). Tämä on 28. kirja, jolla osallistun Guinaveven "2007 Keep Them Moving" -haasteeseen.

Journal Entry 6 by CatharinaL from Pirkkala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Saturday, June 16, 2007
From the Tampere all-Finland BC get-together :-)

Journal Entry 7 by wingTarnawing from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Thursday, July 26, 2007
CatharinaL oli sitä mieltä, että konjakkimiitistä lähtiessä kassillanikin pitää olla ylipainoa ;) Ja sitten minä onneton erehdyin vielä valitsemaan suoraan harjulle vievän tien, toisin sanoen portaat, ja onnistuin melkein eksymäänkin matkalla... Ei konjakki, mutta kierresipsit.
Kieslowski kuitenkin pysyi matkassa ja siirtyy TBR-hyllyyn palautuakseen sitten aikanaan CatharinaL:n hoteisiin.
Kiitos. Sekä kirjasta että miitistä.

Journal Entry 8 by wingTarnawing from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Sunday, August 09, 2009
Olin latomassa tätäkin opusta Louhintahaaste-kasaani, kun tulin vilkaisseeksi sen journaalia. Kauhukseni tajusin kirjan olevan minulla lainassa ja olleen peräti pari vuotta. Se jo sinänsä on noloa, mutta kun kaiken lisäksi olen iloisesti pitänyt sitä TBR-hyllyssä ja tarjolla ties kuinka monen arvonnan ja haasteen palkinnoksi. Anteeksi, CL!

Kieślowski on Kieślowski — nimen jättäminen suomentamatta on loistava oivallus; se toimii erinomaisesti (ja itse asiassa paremmin kuin mikään käännös) tällä kotoisallakin. Tosin se tuottaa samalla yhden ongelman: alkukielellä lienee selvää, kuka kirjan varsinainen tekijä on, vaikkei hänen nimeään mainitakaan kuin pienellä präntättynä tekijänoikeuksien haltijana. Danusia Stok, jonka nimi on painettu näkyvästi teoksen kanteen, puolestaan on kääntänyt tekstit englanniksi, toimittanut sekä ne että koko kirjan ja kirjoittanut johdannon.
Vaikka voihan siihen olla syynsä, ettei suomenkielisenkään laitoksen kanteen ole painettu Krzysztof Kieślowskin etunimeä. Ehkä sitä ei osattu kirjoittaa. Ainakin tekijäluettelossa siihen on tuupattu vielä ylimääräinen r, Krzysztorf. Eivätkä ne painovirheet tietenkään siihen lopu, eivät edes nimissä.
Lyöntivirheet ovat kuitenkin pientä käännöskirjan muiden mokien rinnalla. Jo nimiölehdellä paistaa iso asiavirhe: siinä väitetään, että kirjan suomennos on Matti Apusen. No ei ole. Apunen kyllä on oikein mutta ajatus siitä, että hän olisi suomentanut Stokin englanninnokset, on pelkkää pettua. Hän on kääntänyt tekstin (minusta siinä on vinha ero!) pääosin suomeksi. Sanatarkasti. Ja jättänyt kääntämättä silloin, kun taskusanakirjasta ei olekaan löytynyt vaadittua sanaa tai sanasto ei ole ollut ihan käden ulottuvilla. Kuvasimme tietysti koko joukon kohtauksia, joissa osoitettiin että Veronikalla oli sydänvika, mutta ajattelin että nämä olivat kutakuinkin suhteessa siihen että tämä oli oikea määrä (allusions) (s. 214, ensimmäisen kappaleen ensimmäinen virke). Ymmärtääkö joku, mitä se tarkoittaa? Minä en. Tämän sen sijaan tajuan: Of course, we shot a whole lot of scenes showing that she has a heart condition, but I thought that these were, more or less, in proportion, that this was the right number of allusions. No sattuuhan noita, saattaisi eräskin kääntäjäkoulutuksen saanut bookcrossaaja sanoa. ;-) Useimmiten sanakirja on kuitenkin kulunut Apusen käsissä, ja hän on oikopäätä tainnut poimia siitä ensimmäisen tarjotun sanan. Kieślowski kertoo pyytäneensä erästä vaikeuksissa ollutta ystäväänsä assistentikseen dokumenttielokuvaa tehtäessä. Ystävä suostui, ja elokuva palkittiin Krakovan elokuvajuhlilla. Ohjaaja oli käynyt noutamassa palkinnon ja saanut sen jälkeen kuulla käyttäytyneensä kuin persereikä (s. 170), kun ei ollut jakanut kunniaa assistenttinsa kanssa. Englanninkielistä tekstiä tähän lienee turha laittaa. Toteanpahan vain, että kuvatunkaltaisessa kontekstissa arsehole viitannee pikemmin korvien kuin pakaroiden väliin. Olisi luullut amatöörikääntäjänkin moisen ymmärtävän, etenkin sellaisen joka on kulttuuritoimittajana ollessaan pitkälti keskittynyt elokuva-arvosteluihin. Kai kriitikkonäytöksissäkin sentään ääntä kuullaan? Minut apusmainen ilmaus sai oikein pohdiskelemaan, mitä Kieślowskin arvostelija kääntäjän mielestä mahtoi tarkoittaa: sitäkö ettei ohjaaja ollut päästänyt haisevaa pökälettä juhlayleisön eteen lavalle pokkaamaan? Jos käännöskämmejä olisi vain yhdessä tekstin osassa, voisin kuvitella Apusen kerran kärsineen pahasta krapulasta. Raskas työ taisi kuitenkin vaatia raskaita huveja useamminkin. Väritrilogian Punaista käsitellessään Kieślowski sanoo Apusen mukaan mm. näin: Itsensä uhraaminen on jollain tavalla kaunista, mutta yleensä käy niin että kun ihminen uhraa itsensä kirkastaakseen omaa kuvansa, tässä kauneudessa on välittömästi tahra (s. 254). ”Itsensä uhraaminen”?! Ja oman kuvan kirkastaminen? Taaskaan en tajunnut. There’s something beautiful about the fact that we can give something of ourselves. But if it turns out that while giving of ourselves we are doing so in order to have a better opinion of ourselves then immediately there’s a blemish on this beauty. No johan aukeni! Kieślowskin mielestä Punainen pohtii sitä, syntyvätkö ihmiset silloin kuin pitäisi. Näin esimerkiksi elokuvan Valentinen (Irène Jacob) ja tuomarin (iki-ihana Jean-Louis Trintignant) kohdalla: Valentinen olisi pitänyt syntyä 40 vuotta aikaisemmin ja tuomarin 40 vuotta myöhemmin, ja heistä olisi tullut erinomainen pari (s. 255). Hetkinen... Taas pitää miettiä: ei 1930 syntynyt Trintignant minusta leffassa sentään satavuotiaalta näytä, ja aika lailla ikäisensä näköinen 1966 syntynyt Jacobkin siinä on. Selitys on tietysti yksinkertainen; Stokin käännöksessä Kieślowski puhuu vaihtoehdoista, siitä että toinen olisi syntynyt aikaisemmin tai toinen myöhemmin. Taisi olla sanakirja taas kadoksissa?
Olisihan käännöksessä toki paljon muutakin natisemista, mutta johan tuossa on vähintään riittämiin. Juuri nämä esimerkit valitsin siksi, että niiden kohdalla jouduin oikein pysähtymään ja kummastelemaan, onko kielitajussani jotain pahasti vialla. Aprikoin myös sitä, onko tämäntyyppinen non-fiktiivinen kirjallisuus useinkin aiheesta innostuneiden harrastajien eikä ammattitaitoisten kääntäjien suomentamaa. Voipi olla niinkin. — Siltä varalta että joku ei tiedä, kerrottakoon että Matti Apunen on (luullakseni toimittajakoulutuksen Tampereella saanut) toimittaja, joka on tällä vuosituhannella toiminut Aamulehden vastaavana päätoimittajana. Kulttuuritoimittajana hän oli 80—90-luvuilla ja kirjoitti silloin nimenomaan elokuvista. Elokuvantekoon liittyvät tekniset yksityiskohdat linsseineen ja suodattimineen kaikkineen kirjassa taitavatkin olla pääsääntöisesti oikein käännettyjä.
Kaikesta yllä olevasta huolimatta hain englanninkielisen Kieślowski on Kieślowski -kirjan Metsosta katsellakseni kuvia, en vertaillakseni käännöksiä. Liken julkaisussa iso osa fotoista on nimittäin sellaista suhrua — harmaasävyistä ei ole tietoakaan — etten ole moisia nähnyt neljännesvuosisataan. Ja 25 vuotta sitten olosuhteet olivat toiset: minä vasta opettelin reprokameran ja rasteroinnin saloja, kuvat olivat keskenkasvuisten cocacolakameroillaan kiireessä näpsimiä väripaperikuvia, lehdet tehtiin saksitaitolla (mehiläisvahasta ei puhettakaan, niin että liimaisia sormenjälkiäkin saatoin jättää rasteroitujen kuvien pintaan) ja monistettiin omin voimin, eikä monistuspaperi siihen aikaan ollut niin sileää kuin nykyiset kopiokoneet ja printterit vaativat. Tässä on sentään kyse kaupallisen, ei niinkään vähäpätöisen kustantamon julkaisusta, joka käsittelee (elo)kuvan tekemistä ja tekijää, ja jonka niin sanottu suomentajakin on tiedottamisen vankka ammattilainen. Vanhoista ja huonoistakin kuvista oikeasti saa painettua hyviä, kokeiltu on, moneen kertaan. Englanniksi samat kuvat ovatkin sävykkäämpiä.
Luulen, että kirjan tekemisessä on tullut hurja kiire. Kustantaja on painanut päälle niin että käännös on jäänyt tarkistamatta, paino on hutiloinut, eikä vedoksia ole vilkaissut kukaan. Kirja ilmestyi 1994, samana vuonna kuin Punainen, väritrilogian viimeinen osa. Ettei vain ollut Likellä kiire rahastaa ja ratsastaa elokuvan suosiolla...
Vuonna 2003 julkaistiin Jukka Hytösen jälkisanoilla täydennetty laitos. Missään ei sanota, että käännöstä olisi edes silloin vaivauduttu tarkistamaan. Minä en nyt ymmärrä: eikö kukaan Liken palkkalistoilla oleva vielä siihenkään mennessä ollut ehtinyt lukea tätä kirjaa?

Jestas! Minähän olen kirjoittanut aivan valtavasti, enkä vielä ole sanonut tekstin sisällöstä mitään.
Olin jostain saanut käsityksen, ettei Kieślowski ole kirjoittanut tekstejään vaan puhunut ne. Mutta missä ja milloin, sitä tietoa kaipasin. Taas tuli englanninkielinen laitos apuun: Stok kertoo tekemistään haastatteluista kirjan alkuun sijoitetuissa kiitoksissaan, jotka suomennoksessa on korvattu Apusen sinänsä aika turhalla ja turhan pitkällä esipuheella.
Tunnustan suhtautuvani muistelmiin, omaelämäkertoihin yms. vääjäämättömän epäluuloisesti: ihmisen muisti pettää, ja itse kukin pyrkii — ehkä ihan tiedostamattaan — kaunistelemaan omia tekemisiään ja tekemättä jättämisiään. Kieślowskista välittyy silti aika miellyttävä kuva filosofisena pohdiskelijana, työryhmäänsä arvostavana ja siihen luottavana sekä ennen kaikkea toisia kuuntelevana ohjaajana. Kaikesta en kuitenkaan ole samaa mieltä hänen kanssaan. Esimerkiksi ajatus filmimateriaalin tuhoamisesta, jottei sitä voisi käyttää apuna murhaajan (Stok puhuu nimenomaan murhasta eikä taposta kuten Apunen) paljastamisessa, on minusta jokseenkin arveluttava. (Kärjistäen voisi olettaa Kieślowskin nähneen täysin oikeutetuksi myös esim. siviiliväestön tietoisen vaikenemisen keskitysleirien toiminnasta. Tuhoamistoiminnasta selville pääsy ja sen lopettaminenhan kuuluvat asiantuntijoille eli siis armeijalle ja poliitikoille.) Ja aikomus kiinnittää Andie McDowell (josta kieltämättä myös minä pidän) ja Nanni Moretti (miten joku saakin minut aina hermostumaan, oli rooli mikä hyvänsä?) Veronikan kaksoiselämän pääosiin on minusta puistattava. Onneksi suunnitelmat menivät myttyyn. Ohjaajaa se tuntui surettavan edelleen.
Kehnosta käännöksestä ja muista harminaiheista huolimatta kirja oli ihan kiintoisaa luettavaa, jos kohta loppua kohti aika puuduttavaakin. Hiukan tarmokkaammin olisi Stok joissain kohdin saanut toimitustyötään tehdä; tuttujen, jopa useaan kertaan nähtyjen elokuvien millintarkka selostus alkoi jo rasittaa. Taide kun on minun mielestäni tarkoitettu nautittavaksi niin, että kukin saa ymmärtää sen omalla tavallaan, eikä puhki selitettäväksi. Ja taidetta — sitä Krzysztof Kieślowski loi. Loistokkaasti.

Kiitos tästä lukukokemuksesta, CL! Palautan kirjan kun tavataan.

JK. Ja harmajako epäili nipottavansa? :D

JK2. 2009 KTMC #42

Journal Entry 9 by CatharinaL from Pirkkala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Thursday, August 13, 2009
Kirja palautui tämäniltaisessa miitissä. Tarnan oivien kommenttien jälkeen tämä on pakko laittaa lukulistalla seuraavaksi :-)

Journal Entry 10 by wingmynttiwing from Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Tuesday, December 29, 2009
Tänään otin miitistä matkaani, kun kerran elokuvat noin yleisesti kiinnostavat. Kieslowskin elokuvista en kylläkään ole tainnut nähdä kuin väritrilogian. Lukupinoon odottelemaan siis.

Are you sure you want to delete this item? It cannot be undone.