Alkuteos Human Croquet (1997), suomentanut Leena Tamminen.

Rekisteröin kirjan, koska Semming tahtoo lukea sen.

Tykkään Atkinsonin tyylistä. Hyvin surullinen tarina, polveilevasti kerrottuna. Suomennos hieman tökki, mutta johtui varmaankin lähinnä siitä, että olin aiemmin lukenut kirjailijan tuotantoa englanniksi. Luen Atkinsonia jatkossakin, jos osuu käsiin. :)

Sain kirjan takaisin Semmingiltä Kirjan ja ruusun päivänä. Kiitos!

Minäkin lukaisin vihdoin Ihmiskrokettia. Mjaa, oli hieman erilainen kirja kuin odotin, paljon enemmän postmodernistisia aineksia. Kerronnassa on paljon intertekstuaalisuutta ja metafiktiota, sekä kerronta että kertoja pomppivat aikakaudesta toiseen, myytit sekoittuvat tosielämään ja lopulta "tosielämäkin" hämärtyy aika lailla. Tapahtumien tasolla Ihmiskrokettia on hirveää melodraamaa ja groteskeja yksityiskohtia piisaa.

Mielestäni kirjassa oli lopulta vähän liikaakin aineksia, sillä romaani ei lopulta oikein pysynyt kasassa. Postmodernin romaanin ei toki tarvitsekaan olla koherentti, mutta mielestäni kirjailija ei hallinnut tätä tapahtumien ja unien ja aikakerrostumien kaaosta tyylikkäästi. Loppu jätti lähinnä pettymyksen tunteen. Lukiessa minua häiritsi myös se, ettei päähenkilö Isobel voinut olla toimija omassa elämässään. Isobelin toimijuuden puute ennakoi ehkä loppuratkaisua ja on siten perusteltua. Kuitenkin oli ärsyttävää, kuinka esimerkiksi naapurissa tehtiin kaikenlaisia kamaluuksia Isobelin ystävälle ja tämän äidille, eikä Isobel voinut edes ottaa asiaa puheeksi ystävänsä kanssa. Isobel ei ollutkaan erityisen sympaattinen kertoja, vaan aika tahdoton sivustakatsoja. Sikäli, kun mitään Isobelin tarinaa olikaan; lukekaa itse ja päättäkää.

Minustakin tuntui muutamassa kohdassa, että suomennos vähän tökki. Mitään ei minusta ollut suomennettu huonosti, mutta joissakin kohdissa nyt vain oli ilmiselvää, ettei englanninkielistä asiaa ollut mahdollista sanoa järkevästi suomeksi. Minulla taitaa olla jossakin kirjalaatikoiden uumenissa vielä Atkinsonin kaksi muuta kirjaa englanniksi. Voisin yrittää joskus lukea niitäkin.

RELEASE NOTES:

Kirja vapautuu kesäpäivillä 2008.

Sain juuri äskettäin luettua Atkinsonin Museon kulisseissa, eikä se ollut yhtään hullumpi, niin poimin sitten tämän kesäpäivien yleispöydältä mukaani. Jossain määrin tämänkin kirjan aiempien lukijoiden kommentit sopivat tuohon toiseenkin, eli odotukseni ainakin ovat positiiviset.