Kustantajan esittely:

"Bonusperheen käsikirjoittajan intensiivinen avioeroromaani

Jokaisessa erossa on kaksi puolta. Ruotsalainen avioero on yhden avioliiton läpivalaisu molempien osapuolten näkökulmasta. Se kertoo tutun tarinan yllättävällä tavalla.

Bea ja Niklas ovat olleet yhdessä yli kolmekymmentä vuotta ja elävät mukavaa elämää hienostoalueella Tukholmassa. Eräänä iltana tyhjänpäiväisen riidan päätteeksi Niklas katoaa. Bea olettaa hänen palaavan pian kotiin häntä koipien välissä, mutta tunnit kuluvat, eikä Niklaksesta näy jälkeäkään."

Gummerus, 2024

Tämä oli nopealukuinen ja vetävästi kirjoitettu erodraama, jonka luin melkein yhdeltä istumalta. Pidin rakenteesta, jossa ero kuvattiin ensin toisen ja sitten toisen puolison näkökulmasta. Sekä Bea että Niklas tulivat tätä kautta ymmärrettäviksi, vaikka kummankin toiminta oli paikoitellen tosi ärsyttävää, enkä kummastakaan oikeastaan pitänyt. Kokonaisuudessaan sympatisoin ehkä enemmän Niklasia. Loppuasetelmiin hypättiin ehkä liian nopeasti, lopputekstit tuntuivat vähän liiankin helpoilta ja ilmeisiltä.

Tarjoan tätä Tyrnimarjalle menossa olevaa toivelistahipan kirjaa kuriirille, koska Tyrnimarjan osallistuminen Tampereen pikkujoulumiittiin on epävarma. Jää tarvittaessa odottamaan myöhäisempää ajankohtaa, jos kuriirin kiintiö on jo täysi!

Kiitos uunituoreesta toivekirjasta lukutuoli! Iso kiitos myös väsymättömälle Bookgeo-kuriirille!

Kirjan alku vähän epäilytti ja jo mietiskelin että jaksanko lukea koko kirjaa. Mutta kun sinnittelee muutaman kymmenen sivua alusta, niin sisältö paranee huomattavasti. Ihmissuhdedraamaahan tämä on ja siitä ikävimmästä päästä. Bean ja Niklaksen eroprosessi on raskas ja raadollinen. Sympatiani olivat kyllä lähes kokonaan Niklaksen puolella, sillä Bea vaikutti rahan ahneelta tyypiltä, joka oli siivonnut ja sisustanut puolisonsa ulos kodistaan. Beahan melkein tunnustaa, että hän haluaa vain elämänsä takaisin, ei ehkä Niklasta ensinkään, vaan kaiken sen minkä Niklas pystyi tuloillaan mahdollistamaan Bealle.
16-17 vuotiaiden tyttärien paapominen ihmetytti. Oliko se sitten sitä ruotsalaisuutta? En nimittäin oikein ymmärrä mikä Bean ja Niklaksen erossa niin ruotsalaista oli?! No, ihan hyvä kirja joka tapauksessa ja luulenpa, että tästä saisi hyvien ruotsalaisten näyttelijöiden kera maukkaan sarjan tai elokuvan.

Lukuiloa ja valoisaa kevättä Piikulle!

Kiitoksia toivekirjasta!