Kirjan takaa:
"Jean Giono tapasi kerran patikkamatkallaan Ylä-Provincen vuorilla merkillisen miehen. Tämä yksinäisyyteen vetäytynyt lammaspaimen, Elzéard Bouffier, vietti päivät pitkät istuttaen puita - tuhansittain puita. Hän elvytti autioituneen luonnon ja teki sen eläväksi. Hän antoi ihmisille ja elämälle uuden mahdol
lisuuden. Mies joka istutti puita on kuvaus yhden miehen metsän kokoisesta hankkeesta, hiljaisesta omistautumisesta työlle ja rakkaudesta luontoon."

Basam Books 2014, 3. uudistettu painos

Olen aiemmin lukenut toisen kappaleen ja tykkäsin kovasti.

Kirja löytynee Iisi Areenan pihalla olevasta Bookcrossing-teltasta la 13.7. geokätköilyn suurtapahtuman (Piste Iin päällä GCAA3ZX) aikana.

Onneksi olkoon, olet löytänyt BookCrossing-kirjan!

Toivottavasti pidät kirjasta ja ilmaisesta BookCrossing-sivustosta. Ole kiltti ja tee merkintä, jossa kerrot, mistä löysit kirjan. Jos luet sen, olisi myös kiva kuulla, mitä pidit kirjasta. Luettuasi kirjan voit joko pitää sen omassa hyllyssäsi tai antaa sen jatkaa matkaa.

Jos päätät liittyä BookCrossing-sivustolle, pääset myös itse seuraamaan kirjan matkaa ja lukemaan uusien lukijoiden ajatuksia tästä kirjasta.

Hyviä lukuhetkiä!

P.S. Tervetuloa suomenkieliselle keskustelufoorumille http://www.bookcrossing.com/forum/30

muoks: Ei löytänyt ottajaansa Iistä joten palautui minulle. Vein tämän sitten tarjolle Helsingin miittiin ja mukava kun sieltä löytyi lukija, minusta tämä on niin viehättävä kirja.

Nappasin tämänpäiväisestä Helsingin vierailijamiitistä.

Hieno kertomus elämän mittaisesta työstä maailman pelastamiseksi yksi puu kerrallaan.

Kirjassa on 80 sivua sisältäen myös 13-sivuisen esipuheen ja 8-sivuiset jälkisanat (kirjailijan esittelyn). Välipalahaasteeseen sopiva kirja.

Kirja tarjolla Tampereella Ratinan Caffitellan miitissä.

Metsä on tärkeässä osassa elämässäni monella tavalla, joten sujautin tämän kirjan mielelläni kassiini.

Paljon kiitoksia kirjasta ja miittivierailusta, Oikku! Toivottavasti teillä on mukava viikonloppu Tampereella.

Varsinainen tarina oli odotettua lyhyempi, koska kirjan esipuhe oli kummallisen pitkä ja jälkisanojakin riitti. Kirjan anti jäi siten itselleni melko pieneksi, vaikka sanoma puiden ja metsän merkityksestä oli toki tärkeä. Kaunista oli, että paimen Bouffier oli löytänyt kutsumuksensa ja puut toivat hänen elämäänsä toivoa.
—-
Osallistun tällä kirjalla sumakon Välipalalukuhaasteeseen.

Tarjosin tätä kirjaa seuraavaksi lukutuolin luettavaksi, koska asiasta oli puhetta jo edellisessä miitissä.

Kiitokset miittiseurasta ja hyviä lukuhetkiä tämän pienen tunnelmapalasen parissa!

Kiitos kiinnostavasta kirjasta ja miittiseurasta! Olisi suuri houkutus jättää tämä odottamaan Peonion Ohukaisesta paksukaiseen -haasteen 'kotiinpaluuta', koska on alle 100-sivuinen, mutta katsotaan, mitä tämän kanssa tehdään...