Takakannesta:

"Agneta on 49-vuotias ja tuntee itsensä näkymättömäksi. Lapset ovat yhteydessä vain kun tarvitsevat rahaa, työkaverit eivät edes näe häntä. Mies bongaa lintuja ja ui pitkiä matkoja avovesissä. Hänen mielestään ruumis on temppeli, eikä temppeli tarvitse punaviiniä tai juustoja. Kun Agneta huomaa lehti-ilmoituksen, jossa haetaan ruotsinkielistä apulaista Ranskaan, hän lähtee matkaan ja yllättää kaikki (myös itsensä). Pikkukylässä Provencessa mikään ei ole tuttua ja turvallista. Seikkailu voi alkaa toden teolla."

Satuin huomaamaan tämän kirjan kirjakaupan pokkarihyllyssä ja takakannen kuvauksen perusteella vaikutti kiinnostavalta. Taitaapa kuitenkin olla ihan ensimmäinen kerta, kun ostan (ja luen) kirjan, jonka nimeä en edes ymmärrä. :D En ole ikinä opiskellut ranskaa. Se aiheuttikin lukiessa hieman ärsyynnystä, kun kaikkea ranskankielistä tekstiä ei ollut käännetty suomeksi. Tosin suuren osan osasin arvata, että mitä tarkoittaa.

Tarina itsessään on aika viehättävä ja viihdyin kirjan parissa hyvin. Hauskoja kohtiakin tässä oli. Ja nälkähän tätä lukiessa tuli! Monet ruokakuvaukset olivat sellaisia, että olisi halunnut maistaa kyseisiä ruokia. Tarina herätti myös monia ajatuksia.

Kirjalle on näköjään ilmestynyt myös jatko-osa, ehkä sekin tulee joskus luettua, jotta saan tietää mitä Agnetalle tapahtuu jatkossa.

Toivelistalukemista Bookgeolle. Mukavia ranskalaistyylisiä lukuhetkiä! :D

Kiitokset hippakirjasta ja miittiseurasta!
Tämä oli ilmestynyt nyttemmin parille muullekin tutulle toivelistalle, joten pyrin saamaan tämän eteenpäin mahd. pian.