Takakannesta:

"Meidät on sillä tavalla rakennettu, että kestämme uudet alut ja vieraat seinät ja se, että varmuus katoaa."

"MÄEN JENNI astuu ulos kuihtuneesta avioliitostaan. Uusi alku vaatii uuden minän, ja Jennistä alkaa kuoriutua Jenny Hill - tarkemmin näkevä, kysymyksiä esittävä, enemmän uskaltava. Samalla hän saa yhteyden toiseen tietoisuuden tasoon, kyvyn tunnistaa naiseuden ikiaikaisia ansoja. Kaikkea tätä tarkastelee kertoja, joka ei päästä Jenny Hilliä helpolla.

Jenny Hill on monikerroksinen ja herättelevä romaani naisen keski-iästä, vaihdevuosista ja vanhenemisesta - ja vähän myös satujen prinsessoista ja Brigitte Macronista."

Löysin tämän parilla toivelistalla olevan kirjan ja kirja lähtee postitse toivojalleen. Itsellänikin on tämä kirja pysyväishyllyssä. Mukavaa kesää ja hyviä lukuhetkiä!

Kiitos kivasta yllätyksestä ja hyvää kesää! Lukemisiin, kuten kirjan etiketissä toivotetaan.

Kirjan kolmannen persoonan kertojaääni, joka hokee nimeä Jenny Hill toi mieleeni Monika Fagerholmin Amerikkalaisen tytön, jonka luin jokin aika sitten. Tehokeino, joka vähän häiritsee, mutta tässä onneksi ei ollut liiallista.
Ajattaret eli satujen prinsessat olivat hauskalla ja kekseliäällä tavalla mukana ja paljastivat, miten heidän tarinansa olivat muuttuneet myyteiksi.
Jenny purkaa itsestään ja naiseudesta luomaansa myyttiä ja oppii ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja olemaan olemassa ilman itselleen helppoa äidin roolia.
Luin mielelläni ja myhäillen.

Toivelistahipassa Outa1977:lle, annoin Bookgeon matkaan.
Hyviä lukuhetkiä!
Edit. Mukava kuulla, että kuriiri sai tästä kirjasta "lukupalkkaa" itselleen. Kiitos, kun kuljetit!

Kuriiri täällä kommentoi, että tämä oli Helsingin miitistä Pirkanmaalle kuskaamistani kirjoista se, jonka halusin itsekin lukea tässä miittien välissä. Olen pitänyt Rytisalon aiemmasta tuotannosta, joten olen iloinen lukumahdollisuudesta.

Tämän kirjan kertojaratkaisu olikin sitten todella erilainen kuin Lempissä tai Rouva C:ssä, joten alkuosa kirjasta menikin ehkä sitä sulatellessa. Alun Jenni onnistui ärsyttämään muiden kautta elämisellään, suurella miellyttämisen tarpeellaan sekä tunteiden piilottamisellaan. Askeleet oman äänen löytämiseen olivat hitaita, mutta ihan oivaltavia. Kirjeissä Brigitte Macronille (hauska ja originelli idea!) alkoi ilokseni näkyä pieniä pilkahduksia myös vihasta ja vimmaisuudestakin vähän kuin syntylähteenä sille ajatukselle, ettei tämän naisen yli enää kävellä.

Kirjassa on osuvia havaintoja naiseudesta, itsevarmuudesta ja yhteiskunnassa yhä elävistä sukupuolirooleista. Perinteisten satuhahmojen osuus kirjassa ravistelee ihan hauskasti kiiltokuvamaisuutta, sitä totuttua ja opittua.

Pidin tästä, mutta ehkä silti toivoisin Rytisalon jatkavan tuotantoaan enemmän Lempin ja Rouva C:n tyyleissä.

Lämmin kiitos kierrättäjille, vien kirjan tänään Outalle Tampereen miittiin.

Paljon kiitoksia toiveeni täyttämisestä. Kiva kun Bookgeo sai samalla mahdollisuuden lukea tämä kirja, kun kuriroi minulle.
Lempi ja Rouva C on luettu, mielenkiinnolla odotan, miten tämä toimii.

Kiitos myös hienosta Gallen-Kallelan kortista!

Olen kirjan päähenkilön kanssa samaa ikäluokkaa, joten lähdin lukijana hakemaan jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja samaistumispintaa häneen.
No, itse olen lapseton, en ole ollut naimisissa (pitkässä avoliitossa kylläkin), enkä ole niin ulkonäkökeskeinen kuin tämä Jenny.
Silti kuitenkin tunsin tiettyä samaistumispintaa, koska vaihdevuodet jo kolkuttelevat portilla ja olen pääsemässä pikkuhiljaa loputtoman tuntuisesta miellyttämisen paineesta toisia kohtaan. Ilahduttavinta kirjassa olikin kun Jenny alkoi keskittyä siihen, mikä on hyvin ja löytää oman äänensä. Etenkin kohtaus, jossa hän kävelee ulos turhanpäiväisestä koulutuksesta on niin kutkuttavaa, että tekisi mieli taputtaa.

Sivulla 192 on lause, joka voisi olla suoraan oma ajatukseni.
"Mitä jos juuri tämä riittääkin: tämä, että on tässä, ihan tavallinen ja sellaisena ihan hyvä, riittää että voi sulkea oven, laittaa avaimet laukkuun ja siinä se sitten on, itsensä kanssa, eikä se tunnukaan huonolta..."

Minua vähän häiritsi Ajattarien kappaleet. Tavallaan kuitenkin hauska ja erilainen idea.
Samoin häiritsi traaginen tapahtuma kirjan loppupuolella. Jäin miettimään, olikohan se kuitenkaan tarpeellinen lisä kirjaan.

Seuraavaksi varaan tämän Paulannille.

Flowerin rekkaama kirja pääsee taas hetkeksi hänen hyppysiinsä, kun hän ystävällisesti lupasi kuriroida tämän Paulannille.

Lukuiloa toivekirjan parissa!

Kiitos kirjatoiveen täyttämisestä, outa, sain kirjan tänään Helsingin miitissä! Ja kiitos kuriroinnista ja miittiseurasta, Flower! Yritän lukea pikapuoliin, mielessä on jo seuraava mahdollinen lukija.

Minna Rytisalon Lempi oli ilmestyessään sen lukuvuoden ehdoton ykkössuosikkini. Jenny Hill ei pääse samanlaiseen suosioon, vaikka pidin kyllä siitäkin. Rytisalon kirjoissa minua ihastuttaa aina taidokas ja ilmeikäs, kauniskin, kieli sekä romaanien rakenne, jossa kokonaisuus muotoutuu vähitellen avautuvista osista. Nautinnollista lukemista.

Myöhemmin: Osallistun kirjalla Nimelliseen aakkoshaasteeseen. Edelliset lukijat ovat jo luonnehtineet kirjan Jenny Hilliä hyvin, joten mitäpä siihen enää lisäämistä.

Kirja lähti jo iltapäivällä matkaan sunnuntain syntymäpäiväsankarille. Lämpimät onnittelut ja antoisia lukuhetkiä toivekirjan seurassa!

Oi kiitos, taidan ottaa tämän pian lukuvuoroon! Kiitos myös muusta mukavasta synttäripaketin sisällöstä!