"Ahmanpesän lomahotellissa, Levin laskettelurinteiden tuntumassa, tapahtuu murha. Ensin se näyttää luonnolliselta kuolemalta, mutta kun saman tien katoaa arvokas perintökoru, alkavat tunnelmat kiristyä ja epäilyt herätä. Ja paikalle hälytetty komisario Karpalo saa selvitettäväkseen ainakin kolme rikosta…

Ruhtinatar Lidia Demidova, entiseltä nimetään Lyyli Ahmavaara, oli rakennuttanut Ahmanperän saksalaisten polttaman kotitalonsa paikalle. Sinne hän tuli silloin kun kaipasi lepoa. Niin kuin aina, hänellä oli nytkin mukanaan kultainen riikinkukkonsa. Kultainen riikinkukko oli suunnattoman arvokas rintakoru, alkujaan tsaarin perintö, joka avioliiton kautta oli joutunut Lidia Demidovan haltuun. Kun riikinkukko yhtenä aamuna on kadonnut, syntyy niin dramaattinen tapahtumien ketju, ettei sen pyörteiltä säästy yksikään hotellivieras eikä henkilökuntaan kuuluva.

Ahmanpesässä olivat toimittaja Tarvainen, ministeri Erkki Martinmaa perheineen, Bellamari eli peruskoulunopettaja Ella Maria Ahokainen ja oululaiset Södermanin sisarukset Sofi ja Fanny. Myös hotellienjohtaja Berit Tervasmäen eli Petunian aviomies, laulaja Ilkka Tervasmäki oli sinne tulla tupsahtanut. Kuka heistä oli syyllistynyt varkauteen? Ja kuka oli murhaaja?
Vai kuuluiko syyllinen henkilökuntaan? Petunia? Ruhtinattaren sihteeri Pirkko? Vai portieeriksi pestautunut Ollipekka, joka periaatteellisista syistä oli keskeyttänyt valtiotieteen opiskelunsa ainakin toistaiseksi?" (takakansi)

Weilin+Göös 1981. Kovakantinen, 224 s. Kirpputoriostos jokin aika sitten.

Leppoisa ja letkeä murhamysteeri, jossa sattuu ja tapahtuu. En tiedä, vaikuttaako kirjailijan aiempi näyttelijän ammatti mielikuvaani, mutta voisin kuvitella kirjan näyttämölle rikosdraamaksi, joka äityy välillä romanssiksi ja jopa farssiksi. Mukiinmenevä välipala.

BC-helmet: 45. Kirjassa pelataan (shakkia, korttia).
Värihaaste.

Onnittelut Teetä & dekkari -arvonnan voitosta!

Kiitos kirjasta, tee-valikoimasta ja bc-tarvikkeista 😊

Ihan uusi tuttavuus tämä, mutta taidampa myös värihaasteeseen lukaista 😊

Ihan kiva kirja, toki huomaa että on kirjotettu jo ennen miun syntymää 😅 Sympaattisia henkilöitä ja ihan mukavasti juoni eteni, vaikka ehkä loppuratkasu tulikin sitten hiukan hätäisesti..
Menee värihaasteeseen.

Koskikeskuksen miittiin tarjolle 😊

Tämänkin olen lukenut aiemmin, mutta näitä vanhoja dekkareita on kiva lukea aina välillä uudelleen.

Tämäkin oli tosiaan tullut luettua aikaa sitten, mutta eipä tästä kyllä kovin paljon mieleen ollut jäänyt. Tämä oli hyvin tyypillinen 80-luvun suomalaisdekkari. Kaikki pukeutuivat turkkiin, Lapissa kun oltiin. Samoin kaikki polttivat savukkeita tai sikareita, kun siihen aikaan näin oli tapana. Dekkarina tämä oli vähän köykäinen, mutta aivojen narikkaan laittamiseen tämä toimi kohtuullisesti.

Kirja vapautui vaihtohyllyyn.