Lainaus Bazarin nettisivuilta:

"Kadonnut vai kuollut

Christian Rönnbackan huippusuositun dekkarisarjan yhdennessätoista osassa Mennyt mies Hautalehto tietää viikatemiehen käyneen vieraisilla – mutta kenen luona?

Porvoon poliisi saa ilmoituksen vanhan omakotitalon pitkään auki olleesta ovesta. Ekonomi Markku Keräsen talolle passitettu partio ei löydä paikalta mitään rikokseen viittaavaa, ja kun kukaan ei ole ilmoittanut Kerästä kadonneeksikaan, komisario Antti Hautalehdon on arvioitava, onko tapaukseen syytä paneutua sen enempää.

Teknisen tutkinnan Simon Kannas haistaa kuitenkin palaneen käryn, ja tarkemmassa haravoinnissa hänen tutkaansa osuukin paitsi talon tapahtumien päällekäyvä todistaja myös harvinainen pistoolin hylsy. Se on peräisin aseesta, jota käyttävät tunnetusti Venäjän viranomaiset ja jonka luoti lävistää kevyesti poliisin luotiliivin.

Christian Rönnbackan Hautalehto-sarjan yhdennessätoista osassa tuttu porvoolaiskomisario tutkimusryhmineen joutuu iskemään nyrkkinsä saveen mystisessä tapauksessa, joka viittaa vahvasti henkirikokseen. Mutta missä ja kuka on vainaja?"

Taitavasti kirjoitettu tarina ajankohtaisin maustein. Ehkä minä olen jo lukenut riittävästi tätä lajia, en oikein jaksanut innostua tästä tarinasta. Sopivasti kyllä kävin Haikon Kartanossa alkuvuodesta, joten osa kirjan tapahtumapaikoista oli tällä kertaa tuttuja.

Kirja jatkaa matkaansa toivelistayllätyksenä.

Kiitos ylläripaketista kaikille asianosaisille!

Tarina itsessään oli mukaansatempaava ja juoni sopivan poukkoileva. En vaan oikein pidä henkilöiden dialogia uskottavana, kun mitään ei voi sanoa "normaalisti", vaan kaikki pitää ilmaista "nokkelin sanankääntein". "Jatkojohto" oli ainoa, mikä oikeasti hauskuutti. Myös "juuri näin" toistuu usein. Loppuratkaisu oli aika raadollinen, mutta looginen (vaikken nähnyt sen tulevan). Oma kotikylänkin oli edustettuna!

Toivelistahippa lukutuolille!

Kiitos mahtavasta toivelistahippauksesta ja kirjan välistä löytyneestä hienosta kirjanmerkistä. Muistelen, että tätä Rönnbackan kirjaa löytyy muiltakin toivelistoilta, joten yritän olla ripeä Hautalehto-sarjan kanssa!

Nopealukuinen ja murhista huolimatta aika kepeästi kulkeva ja ajassa kiinni oleva Hautalehto-sarjan osa. Mukavaa, että aina eivät dekkareiden rikosten selvittäjät ole läpeensä stressaantuneita - näillä porvoolaisilla poliiseilla huumori kukki ja romantiikkakin kukoisti Antin parisuhteessa. Vähän ristiriitainen fiilis kyllä tuli dialogeista, joissa oltiin nokkelia ja hauskoja - ehkä liikaakin?

Kirja on huomisista miittaajista sekä Bookgeon että Smeon toivelistoilla, katsotaan, kumpi ottaisi ensin luettavakseen.

Minimiittiin mukaan, löytyi sekä Bookgeon että Smeon toiveista.

Lämmin kiitos tuoreesta toivekirjasta sekä lounasmiitin seurasta!
Tämä kirja tuli nyt ensin minun luettavakseni, koska Smeon puolisolla on vielä pari aiempaa osaa lukematta.

Minusta tuntui Piikun lailla, että ehkä Antin poliisitiimin tutkinnoissa on jo oltu mukana niin monta kertaa, ettei suurta uutta innostusta tähän enää löytynyt.
Nopealukuista poliisiviihdettä tämä kyllä sinänsä oli. Sopivasti Rönnbacka pitää juonenkäänteensä nykyajassa kiinni. Porvoon osittain tutut tapahtumapaikat miellyttävät.
Pohdin silti, milloin Hautalehto-sarjan on aika päättyä.

Toivelukemista Smeolle ja puolisolle Tampereen miitissä.

Rentoja lukuhetkiä ja värikästä syksyä!

Kiitos kirjasta, puoliso saikin juuri sopivasti edellisen osan luettua 😊