Kustantajan sivuilta:

"Tragikoomisen hauska, lämmin ja salakavalan liikuttava tarina yhden miehen pitkästä matkasta läpi sotkuisten ihmissuhteiden kohti omaa itseään

Pekka Haarakosken elämä on asettunut syviin ja muuttumattomiin uomiinsa. Vastuullista työtä tasapainottaa edesvastuuton isä, jonka hän luuli jättäneensä tarpeettomana taakseen, kunnes isä vuosien jälkeen ottaa yhteyttä ja kertoo olevansa elämän loppusuoralla.

Pekka ei näe tarvetta matkustaa Espanjaan asti avaamaan vanhoja haavoja, mutta jokin isän puhelussa saa hänet kuittaamaan käyttämättömät lomapäivät ja suuntaamaan halpalentoyhtiön siivin kohti Málagaa. Perillä häntä odottaa paperiton kodinhoitaja, korttiringillinen eläkeläisiä, muovikassillinen käteistä rahaa, sotkuinen kuolinpesä ja keskeneräinen Rojekti. Isän toiveet jäävät kuulematta, mutta hänen ystäväpiirinsä tietää, miksi Pekka kutsuttiin paikalle.

Islannissa purkautuva tulivuori hiljentää Euroopan taivaat ja sekoittaa paluumatkasuunnitelmat. Pekalle jää ainoaksi vaihtoehdoksi junamatka halki Euroopan tuhkauurna kainalossaan. Matkalla on hyvin aikaa koota ajatuksia ja suvun palapelin palasia"

Sitruuna Kustannus Oy, 2023

Tämä oli viihdyttävä ja jotenkin inhimillinen kirja, jota luki helposti ja vaivattomasti. Pidin siitä, että sinänsä vakavia teemoja lähestyttiin lempeän ja välillä groteskinkin huumorin keinoin. Isän kuolemasta, oman itsen etsimisestä ja ylisukupolvisista traumoista kirjoitetaan usein paljon ankeammin. Päähenkilön dialogit matkalla kohdattujen ihmisten kanssa tuntuivat aidoilta ja todenmukaisilta, eikä Hietala syyllistynyt tekemään ihmisistä mustavalkoisia, vaan auttoi näkemään 'pahoissakin' ihmisissä heidän kauniit puolensa.

Koetan olla kärsivällinen tämän BC-sivuston suhteen, vaikka kieltämättä ärsyttää, ettei tämän(kään) kirjan kohdalla toivelistahaku toimi. Kirja matkaa nyt Flower78:lle, joka lukee sen tai ei, mutta jonka kautta ehkä löytyy kuriirikyytiä Saka74:lle, jonka toivelistalta kirja ainakin löytyy.

Kiitokset myös tästä kirjasta, lukutuoli! Tämä ei tosiaan ole toivelistallani, mutta luin tästä äsken vähän ensimmäistä sivua ja sen perusteella vaikutti hyvältä (ainakin teksti miellyttävää lukea). Aiemmin lukemani Hotelli Tulagi ei ollut aiheeltaan ihan minun suosikkini (liikaa sotajuttuja), mutta tämä vaikuttaa aiheeltaan kiinnostavammalta. Joka tapauksessa tämä menee Saka74:lle seuraavaksi, kun olen tämän lukenut.

Tällä kirjalla oli sen verran vetävä alku, että jo pelkästään sen perusteella olisin valinnut tämän luettavakseni. Teksti on todella vaivatonta ja mukavaa lukea. Aihe sinänsä ei ole kevyt tai hauska, mutta lukeminen ei kuitenkaan ollut millään tavalla raskasta. Toki oli joitain kohtia, joissa jäin miettimään asioita syvällisemmin, mutta pääasiassa lukeminen oli helppoa. Kirjan takakannessa mainittu tragikoominen kuvaa tarinaa hyvin, kieltämättä jotkin tapahtumat aiheuttivat vähintäänkin hymyilyä, kun ne olivat niin erikoisia ja hassuja.

Tämä oli aiheeltaan paljon mukavampi ja mielenkiintoisempi lukea kuin aiemmin lukemani Hotelli Tulagi.

Saka74 saa vihdoin tämän kirjan. Hyviä lukuhetkiä!

Kiitos toivekirjasta ja onpa mukavaa, että kuriirikin luki kirjan.

Raskaista aiheistaan huolimatta kirja oli kevyt lukea. Yleensä tällaisia aiheita käsittelevät kirjat ovat murheen, katkeruuden ja ahdistuksen kyllästämiä, mutta tässä aiheita oli käsitelty pilke silmäkulmassa. Kun pääsin kirjan loppuun, jäin miettimään mitä kaikkea kirjassa käsiteltiinkään, joten keveydestään huolimatta kirja teki tehtävänsä. Vaikka en lukiessa asioita kovin syvällisesti miettinyt, niin lopussa huomasin niin tekeväni.

Toiveyllätys mukaan pakettiin. Hyviä lukuhetkiä ja mukavia kevätpäiviä!

Kiitos toivekirjasta Saka74. Olipa todella mukava yllätys!

Sympaattinen kirja. Meillähän on ollut loma-asunto Espanjassa alueella, jossa asustaa paljon suomalaisia eläkeläisiä ihan vakituisesti. Monesti mietin minkälainen show perillisiä odottaa, kun vanhuksesta aika jättää. No, useimmat eivät sentään joudu (pääse?) tällaiselle roadtripille. Pelkäsin alussa että tämä on tekohauska opus Juha Vuorisen tyyliin, mutta onneksi ei ollut. Sekä Pekan omat vaiheet että hänen matkalla kohtaamansa ihmiset olivat uskottavia, ei mitenkään stereotypioita. Aloin melkein innostua interreilaamisesta halki Euroopan :)

Kirja jatkaa matkaansa kuriirikyydillä seuraavalle toivojalle.

Kiitos Piikulle ja Sakirmo-kuriirille toivekirjasta!

Hauska ja koskettava kirja. Olen huomannut, että kun joku läheinen kuolee, siinä tekee surutyön ohella aina tietynlaisen matkan omaan itseen ja elämäänsä.
Kirjan päähenkilö löytää itsestään puolia, jotka on halunnut sulkea pois mielestään.
Ajattelin lukiessani, että kylläpä kaikki järjestelyt menivät mutkattomasti, tosielämässä olisi tullut todennäköisesti mutkia matkaan niin kaikissa hautajais -ja perinnönjakojärjestelyissä, kuin road tripissäkin.
Itse mm. olen kokenut Saksan raideliikenteen hyvin sekavana.
Lopussa jäin miettimään, että minne itse haluaisin tuhkani sitten aikanaan laitettavan. En muuten ole ajatellut asiaa juurikaan aiemmin.

Helmet-lukuhaaste: Kirjailijan viimeisin teos.

Löysi uuden lukijan Porin miitistä.
Lukuiloa ja kiitos seurasta! :)

Nappasin Porin miitissä. Kiitos!