
36 uurnaa
10 journalers for this copy...

Kustantajan sivuilta:
"Kirjailija Sirpa Kähkösen äiti Riitta (s. 1941) kuoli maaliskuussa 2022 pitkään sairastettuaan. Eläessään hänen oli vaikea ottaa rakkautta vastaan. ”En sure kuolemaasi, suren elämääsi”, Sirpa Kähkönen kirjoittaa tietäen hyvin, että äiti ei pitäisi lauseesta ja toteaisi sen kuultuaan yksikantaan: ”Teeskentelet.”
Riitta oli atleettinen, kaunis ja lahjakas. Kuusitoistavuotiaana koettu liikenneonnettomuus muutti hänen elämänkulkunsa totaalisesti. Kirjassaan Kähkönen kuvaa 1950-luvun tytön elämää ja onnettomuuden jälkeistä dramaattista murrosta Riitta-äitinsä päiväkirjojen kautta.
36 uurnaa kertoo tanssilavoista, murtuneesta mielestä, liehuvista helmoista, 60-luvun äidistä, amfetamiinia sisältäneistä Mirapront-laihdutuspillereistä, ahdistuksesta, vihasta ja psykoosin hetkistä."
Siltala, 2023.
"Kirjailija Sirpa Kähkösen äiti Riitta (s. 1941) kuoli maaliskuussa 2022 pitkään sairastettuaan. Eläessään hänen oli vaikea ottaa rakkautta vastaan. ”En sure kuolemaasi, suren elämääsi”, Sirpa Kähkönen kirjoittaa tietäen hyvin, että äiti ei pitäisi lauseesta ja toteaisi sen kuultuaan yksikantaan: ”Teeskentelet.”
Riitta oli atleettinen, kaunis ja lahjakas. Kuusitoistavuotiaana koettu liikenneonnettomuus muutti hänen elämänkulkunsa totaalisesti. Kirjassaan Kähkönen kuvaa 1950-luvun tytön elämää ja onnettomuuden jälkeistä dramaattista murrosta Riitta-äitinsä päiväkirjojen kautta.
36 uurnaa kertoo tanssilavoista, murtuneesta mielestä, liehuvista helmoista, 60-luvun äidistä, amfetamiinia sisältäneistä Mirapront-laihdutuspillereistä, ahdistuksesta, vihasta ja psykoosin hetkistä."
Siltala, 2023.

Tämä oli yksi parhaista lukemistani tämän vuoden kirjoista. Pakahduttavan kiihkeä, kaunistelematon ja henkilökohtainen äiti-suhteen kuvaus, ja äidin kuoleman jälkeinen laajempikin oman suvun historian tarkastelu. Itselleni kirjan teki läheiseksi kirjan miljöö, koska olen sekä itse että oma sukuni elänyt aikanaan Kuopiossa ja olen kirjailijan kanssa hyvin samaa ikäpolvea. Monet murteelliset ilmaisut ja kasvatuksen periaatteet ovat tuttuja omastakin lapsuudestani. Ylisukupolvisten traumojen käsittely kirjassa päättyy jonkinlaiseen kauniiseen, viisaaseen ymmärrykseen ja anteeksiantoon. Kirjasta puuttui - ymmärrettävästi toki - isän ja siskon näkökulma, näitä jäin kaipaamaan ja niitä miettimään. Ehkä isä pääsee näkyvään osaan Kähkösen myöhemmässä tuotannossa?
EDIT 01.11.2023
Jätin kirjan pc-hyllyyn, mutta sitten kävikin niin hyvä tuuri, että voitin toisen kappaleen kirjaa kustantajan arvonnassa. Laitetaan siis hyvä kiertämään ja tämä saa jatkaa matkaansa toivekirjana.
EDIT 01.11.2023
Jätin kirjan pc-hyllyyn, mutta sitten kävikin niin hyvä tuuri, että voitin toisen kappaleen kirjaa kustantajan arvonnassa. Laitetaan siis hyvä kiertämään ja tämä saa jatkaa matkaansa toivekirjana.

Released 1 yr ago (11/5/2023 UTC) at By hand, by hand -- Controlled Releases
CONTROLLED RELEASE NOTES:
Toivelistalukemista outa1977:lle. Pikaista paranemista!

Kiitos, kun toit tämän ja toisen kirjan minulle miittimatkallasi! On kyllä bc-väellä aina niin ilahduttava palvelualttius.
Tämä kirja kiilannee lukupinon kärkipäähän.
Tämä kirja kiilannee lukupinon kärkipäähän.

Journal Entry 5 by outa1977 at Sastamala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Tuesday, November 14, 2023
Finlandia-palkintoehdokas 2023.
Upeasti kerrottu kirja suvun vaiheista ja vaietuista asioista. Usein (vai voisiko sanoa jopa, että joka kerta) menneisyys nostaa päätään, kun joku läheinen ihminen, etenkin oma sukulainen -kuolee. Itse olen havainnut näin vanhemmiten ko. ilmiön. Viime talvena kuolivat tätini ja enoni viikon välein. Väkisinkin sitä alkoi miettiä äidin suvun vaiheita ja etenkin kaikkea sitä, mitä en heistä tiedä. Olen monesti miettinyt haluavani tehdä sukututkimusta, mutta toistaiseksi resurssini eivät ole siihen riittäneet.
Itse kärsin lapsena vaikeasta äiti-suhteesta, joten kirja tuli sikäli hyvin lähelle omista kokemuksiani.
Vanhemmalla iällä olen pyrkinyt ymmärtämään sitä kaikkea taustalla olevaa, mikä oman äitini käytökseen vaikutti.
Kirjassa oli myös erittäin hieno kohta juuri ymmärtämisestä.
Siteeraus sivulta 232 todella kolahti:
"Ylivoimaiseen ymmärtämiseen lukittu ihminen joutuu hukkaan itseltään ja oppii tuntemaan syyllisyyttä omista tarpeistaan, oppii panemaan aina toiset itsensä edelle."
Voi veljet, se on juuri näin.
Kun aika kuluu ja saa perspektiiviä asioihin,tajuaa senkin, ettei niihin voi vaikuttaa välttämättä oikein mitenkään. On seikkoja, jotka eivät oikeastaan yhtään liity omaan olemassaoloon, saati että olisi niihin osallinen tai syypää.
Minäkin pidin lukutuolin tavoin siitä, miten loppujen lopuksi Kähkönen on osannut tuntea äitiään kohtaan myös lempeyttä. Ihailen myös, miten hän on rohkaistunut ja kirjoittanut näin avoimen kuvauksen omista tuntemuksistaan.
Kirjaa sopii bc-foorumin: Numerot, kuukauden kirjailijat, sekä presidenttipeli-haasteesiin.
Kirjalle on useampi toivoja, tämä jää odottamaan toimitusta jollekin heistä.
Upeasti kerrottu kirja suvun vaiheista ja vaietuista asioista. Usein (vai voisiko sanoa jopa, että joka kerta) menneisyys nostaa päätään, kun joku läheinen ihminen, etenkin oma sukulainen -kuolee. Itse olen havainnut näin vanhemmiten ko. ilmiön. Viime talvena kuolivat tätini ja enoni viikon välein. Väkisinkin sitä alkoi miettiä äidin suvun vaiheita ja etenkin kaikkea sitä, mitä en heistä tiedä. Olen monesti miettinyt haluavani tehdä sukututkimusta, mutta toistaiseksi resurssini eivät ole siihen riittäneet.
Itse kärsin lapsena vaikeasta äiti-suhteesta, joten kirja tuli sikäli hyvin lähelle omista kokemuksiani.
Vanhemmalla iällä olen pyrkinyt ymmärtämään sitä kaikkea taustalla olevaa, mikä oman äitini käytökseen vaikutti.
Kirjassa oli myös erittäin hieno kohta juuri ymmärtämisestä.
Siteeraus sivulta 232 todella kolahti:
"Ylivoimaiseen ymmärtämiseen lukittu ihminen joutuu hukkaan itseltään ja oppii tuntemaan syyllisyyttä omista tarpeistaan, oppii panemaan aina toiset itsensä edelle."
Voi veljet, se on juuri näin.
Kun aika kuluu ja saa perspektiiviä asioihin,tajuaa senkin, ettei niihin voi vaikuttaa välttämättä oikein mitenkään. On seikkoja, jotka eivät oikeastaan yhtään liity omaan olemassaoloon, saati että olisi niihin osallinen tai syypää.
Minäkin pidin lukutuolin tavoin siitä, miten loppujen lopuksi Kähkönen on osannut tuntea äitiään kohtaan myös lempeyttä. Ihailen myös, miten hän on rohkaistunut ja kirjoittanut näin avoimen kuvauksen omista tuntemuksistaan.
Kirjaa sopii bc-foorumin: Numerot, kuukauden kirjailijat, sekä presidenttipeli-haasteesiin.
Kirjalle on useampi toivoja, tämä jää odottamaan toimitusta jollekin heistä.

Released 1 yr ago (12/2/2023 UTC) at
CONTROLLED RELEASE NOTES:

Kuriiri täällä hehkuttaa, kuinka tämä oli käsittämättömän hieno kirja! Tämä oli rohkea, suora ja kaunistelematon tarina, joka vei mukanaan ja liikutti todella. On hienoa, että Kähkönen voitti Finlandia-palkinnon juuri tällä kirjalla. Kuopio-sarjan lukeneena Kähkösen sukusaaga saa tässä yhä lisää syvyyttä.
Luin tämän illan tunteina yhdeltä istumalta ja itkin lukuisia kertoja löytäessäni niin paljon kouraisevia yhtymäkohtia omaan vaikeaan äitisuhteeseeni, vaikka Kähkösen kuvaamat päihteet tai fyysinen väkivalta eivät olleetkaan meillä läsnä. Kähkönen tavoitti todella hienosti roolien kääntymistä siinä, kun lapsi joutuu lapsena vanhempansa hoivaajaksi tai huoltajaksi sekä sitä, kuinka tämä riippuvuussuhde voi jossain vaiheessa aiheuttaa lapselle irtirepäisemisen pakkoa oman selviytymisen vuoksi.
Luin puolisolle ääneen useita otteita kirjasta ja yksi niistä oli juuri tuo outa1977:nkin merkitsemä pysäyttävä sitaatti.
Suosittelen tätä lämpimästi etenkin kaikille millään lailla vaikean äitisuhteen kanssa kamppailleille. Lohdullista on se, että vaikeuksista huolimatta Kähkönen ei ole kadottanut lämpöä äitiään kohtaan. Tämä tulee tarinassa kauniisti esiin. Menetys on suuri ja surutyötä on tehtävä, osittaisesta helpotuksesta huolimatta.
Lämpimät kiitokset, että sain mahdollisuuden lukea tämän kirjan, Kähkönen on yksi lempikirjailijoistani. En vain aina viitsi/halua/uskalla laittaa näitä uutukaisia heti toiveisiin, mutta näin se BC yllättää silti.
——
Osallistun tällä kirjalla
- Alejandan Numerohaasteeseen
- Mmerin Presidenttipeliin
(Urho) Kekkonen mainitaan sivulla 123.
(C. G. E.) Mannerheim mainitaan sivulla 126.
- Peonion Kuukauden kirjailijat kiertoon -lukuhaasteeseen.
Luin tämän illan tunteina yhdeltä istumalta ja itkin lukuisia kertoja löytäessäni niin paljon kouraisevia yhtymäkohtia omaan vaikeaan äitisuhteeseeni, vaikka Kähkösen kuvaamat päihteet tai fyysinen väkivalta eivät olleetkaan meillä läsnä. Kähkönen tavoitti todella hienosti roolien kääntymistä siinä, kun lapsi joutuu lapsena vanhempansa hoivaajaksi tai huoltajaksi sekä sitä, kuinka tämä riippuvuussuhde voi jossain vaiheessa aiheuttaa lapselle irtirepäisemisen pakkoa oman selviytymisen vuoksi.
Luin puolisolle ääneen useita otteita kirjasta ja yksi niistä oli juuri tuo outa1977:nkin merkitsemä pysäyttävä sitaatti.
Suosittelen tätä lämpimästi etenkin kaikille millään lailla vaikean äitisuhteen kanssa kamppailleille. Lohdullista on se, että vaikeuksista huolimatta Kähkönen ei ole kadottanut lämpöä äitiään kohtaan. Tämä tulee tarinassa kauniisti esiin. Menetys on suuri ja surutyötä on tehtävä, osittaisesta helpotuksesta huolimatta.
Lämpimät kiitokset, että sain mahdollisuuden lukea tämän kirjan, Kähkönen on yksi lempikirjailijoistani. En vain aina viitsi/halua/uskalla laittaa näitä uutukaisia heti toiveisiin, mutta näin se BC yllättää silti.
——
Osallistun tällä kirjalla
- Alejandan Numerohaasteeseen
- Mmerin Presidenttipeliin
(Urho) Kekkonen mainitaan sivulla 123.
(C. G. E.) Mannerheim mainitaan sivulla 126.
- Peonion Kuukauden kirjailijat kiertoon -lukuhaasteeseen.


Aloittelin tätä jo kotimatkalla, joten nappaan tässä pariksi päiväksi omaan BC-hyllyyn ennen Flowerille toimitusta - hieno lukumahdollisuus.

Journal Entry 10 by
erpax
at Controlled Release, A Bookcrossing member -- Controlled Releases on Monday, December 11, 2023


Released 1 yr ago (12/12/2023 UTC) at Controlled Release, A Bookcrossing member -- Controlled Releases
CONTROLLED RELEASE NOTES:
Mielenkiintoinen teos. Herätti ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita.
Helmet-kirjastoissa on tästä kirjasta 5093 varausta. Taitaa olla varatuin kirja. Ihan kiva oli siis kuriroida Flowerille, kiitokset.
Helmet-kirjastoissa on tästä kirjasta 5093 varausta. Taitaa olla varatuin kirja. Ihan kiva oli siis kuriroida Flowerille, kiitokset.

Paljon kiitoksia tästä toivelistakirjasta kaikki kierrättäjät ja kuriirit! Mukavaa, että tämä päätyi useammankin luettavaksi tässä matkalla. Tuskin maltan odottaa, että ehdin itse lukea tämän.

Olipa aikamoinen lukukokemus, positiivisella tavalla. Todella taitavasti kirjoitettu kirja. Tämä ei ole mitään helppoa luettavaa, mutta kirja on hyvin koskettava. Kirjailija on käynyt hyvin syvällisesti läpi äitinsä ja muunkin sukunsa asioita äidin kuoleman jälkeen ja tämä on ollut hänelle varmasti tarpeellinen kirjoittaa. Tekstistä käy hienosti ilmi menneisyyden tapahtumien hyväksyminen ja niiden ymmärtäminenkin, erityisesti tutustuttuaan erilaiseen äitiin äidin päiväkirjojen kautta. Tämän voisin joskus lukea uudestaankin.

Kirja päätyy seuraavalle lukijalle Keravan miitissä. Hyviä lukuhetkiä ja hyvää uutta vuotta!

Journal Entry 14 by
Paulanni
at Riihimäki, Kanta-Häme / Egentliga Tavastland Finland on Saturday, December 30, 2023


Kiitos kirjatoiveen täyttämisestä! Ja antoisaa lukuvuotta 2024!

Journal Entry 15 by
Paulanni
at Riihimäki, Kanta-Häme / Egentliga Tavastland Finland on Monday, February 12, 2024


Oli kyllä hieno kirja, erilainen kuin Kähköseltä lukemani aikaisemmat kirjat, vaikka sopii kyllä aiheensa puolesta samaan jatkumoon. Alussa minulta meni tovi tottua kirjailijan ajatuksenvirtaan ja suoraan puheeseen äidilleen, ei lukijalle, mutta se teki teoksesta myös hyvin koskettavan. Kirja vie lukijan, minut, miettimään omaa äitisuhdetta ja suvun vaiettuja salaisuuksia ja traumoja, surua ja kaipausta. Tuntuu, ettei kirjasta pysty ammentamaan kaikkea yhdellä lukukerralla, joten saatan minäkin palata siihen uudelleen.
Ansaittu Finlandia-palkinto! Onnittelut Sirpa Kähköselle.
Ansaittu Finlandia-palkinto! Onnittelut Sirpa Kähköselle.

Kirja matkaa toivojalleen pääkaupunkiseudun helmikuun miitissä. Antoisia lukuhetkiä!

Kiitos toivekirjasta ja miittiseurasta, Paulanni!
12.3.2024 Tein jo vapautusilmoituksenkin, mutten muistanut, että je puuttuu.
Luin kirjaa pitkään. Lyhyet lauseet, irralliset sanat ja paikassa ja ajassa pomppiva teksti teki lukemisesta hidasta. Pidin monista sanoista ja oivalluksista. Jälkeenpäin ajatellen tarinakin palaa mieleen kokonaisena, mutta lukiessa en aina oikein jaksanut keskittyä ja pysyä mukana tapahtumissa.
12.3.2024 Tein jo vapautusilmoituksenkin, mutten muistanut, että je puuttuu.
Luin kirjaa pitkään. Lyhyet lauseet, irralliset sanat ja paikassa ja ajassa pomppiva teksti teki lukemisesta hidasta. Pidin monista sanoista ja oivalluksista. Jälkeenpäin ajatellen tarinakin palaa mieleen kokonaisena, mutta lukiessa en aina oikein jaksanut keskittyä ja pysyä mukana tapahtumissa.

Pks-miittiin, toivelistalta löytyy.

Kiitokset, minun toivelistaltani löytyi :)

Mielenkiintoista luettavaa ylisukupolvisista traumoista ja niiden käsittelystä. Kovin tuttua minullekin, vaikkakin aika erilaisilla taustoilla. Isää (ja myös siskoa) jäin minäkin kaipaamaan kirjaan.
Outa1977:n siteeraama teksti kolahti minullekin.
Outa1977:n siteeraama teksti kolahti minullekin.

Miittiin tarjolle

Kiitos kirjasta, kiltit kierrättäjät!

On tämä hieno teos! Ymmärrän kyllä, että kaikki eivät tästä pidä, mutta minuun kolahtavat juuri tällaiset "hitaat" kirjat, joissa ei tapahdu juuri mitään ja kuitenkin paljon.
Äitisuhdettani joudun miettimään minäkin. Ei ollut äidillä helppo elämä eikä ollut helppo lapsuutenikaan osin aivan muista syistä.
Vaan kirja on huippu!
Helmet-haaste 46
Äitisuhdettani joudun miettimään minäkin. Ei ollut äidillä helppo elämä eikä ollut helppo lapsuutenikaan osin aivan muista syistä.
Vaan kirja on huippu!
Helmet-haaste 46

Toivekirja miittiin mukaan.
Mukavia lukuhetkiä!
Vapautuksen vuoden tammikuun teema: Äiti joi enemmän kuin olisi ollut terveellistä.
Mukavia lukuhetkiä!
Vapautuksen vuoden tammikuun teema: Äiti joi enemmän kuin olisi ollut terveellistä.

Onpa hieno ketju lukijoita tällä kirjalla! Ja äkkisilmäyksellä kirjaa kovasti kiitellään, joten taisin tehdä viisaasti, kun lisäsin kirjan toiveisiin. Kiitos, kun jaatte kirjan ja lukukokemuksenne.