Kovakantinen kirja, Gummerus 1999, 229 sivua. Englanninkielinen alkuteos Breath, Eyes, Memory.

Kuvaus kirjasampo.fi-sivustolta:

"Näen, muistan, hengitän on tarina Sophiesta, nuoresta haitilaistytöstä. Hänet lähetetään 12-vuotiaana köyhästä mutta tarinoiltaan ja kulttuuriltaan rikkaasta kotikylästä New Yorkiin äitinsä luo, jota hän hädin tuskin muistaa. Menneisyys ja nykyisyys törmäävät rajusti äidin ja tyttären kohdatessa, ja Sophie saa kantaakseen taakan josta irrottautuakseen hänen on lopulta palattava takaisin synnyinsaarelleen.
Tämä romaani on voimakas kertomus naisten välisistä, sukupolvet yhdistävistä siteistä. Se on lumoava matka Haitin yliluonnollisiin ja samalla poliittisen väkivallan leimaamiin maisemiin. Se on kunnianosoitus kokonaisen kansa perinteille, kärsimyksille ja viisaudelle."

Toivelukemista sakirmolle pippiksen ystävällisellä kuriirikyydillä.

Mukavia kevätretkiä ja lukuhetkiä!

Kirja löysi tiensä perille, kiitos!!

Tarina oli mielenkiintoinen, tosin välillä hieman sekava ja henkilöiden käytös vähintäänkin omalaatuista - en ihan aina ollut varma pidänkö tästä kirjasta vai en. Kansiteksti ehkä lupaa liikaa "lumoavasta matkasta Haitin maisemiin", koska mielestäni tässä käsiteltiin pääosin aivan muita asioita. Vaikka kyllähän siellä Haitillakin siinä sivussa käytiin...

Miittivapautus

Tämä osui silmiini miittipöydällä. Olen vasta hiljan tullut tietoiseksi haitilaisen kirjailijan Edwidge Danticatin olemassaolosta ja hänen kirjojensa saamista kehuista, joten nappasin kirjan talteen.

Tässä lupaamani haitilainen kirja. Itse en vielä lukenut sitä loppuun, jää myöhemmäksi.

Kiitos kirjasta, Paulanni!

Minustakaan liepeen 'lumoava matka Haitin maisemiin' ei ole kovin osuva kuvaus tästä kirjasta. Oltiinhan kirjassa Haitissa ja oletettavasti tarinassa on paljon kirjailijan omia ja suvun muistoja. Epäröin aloittaa kirjaa, koska aikaisemmin olen lukenut Danticatilta Veressä viljava maa ja se oli muistini mukaan hyvin verinen. Tämä oli rauhallisempi sukutarina. Kirja jäi mieleen, varmaan senkin takia, kun minulla on joskus ollut kummilapsi Haitista ja aloin miettiä hänen elämäänsä ja mitä ihmettä hänelle ja perheelle kuuluu nykyisin. Jos Haitista kuuluu uutisia, niin en eivät ole hyviä.

Mutta matka Maailman ympäri kirja kerrallaan edistyy.

PKS-miittiin Musiikkitalolle

Kirja palautui minulle, kiitos!

Nyt viimein luin kirjan kokonaan ja ihmettelin, miksi se viimeksi jäi kesken, sillä tarina on sujuvasti ja hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen. Totta, ei tätä lumoavana matkakertomuksena voi pitää, mutta avasi kyllä silmiäni varsinkin haitilaisten naisten asemaan ja elämään.

Maailman ympäri kirja kerrallaan -haaste: etenen hyppäyksen Kuubasta Haitiin.

Tarjolle Riksun miittiin.