Siitä mitä sitten tapahtui kun Papillon pääsi vapaaksi Venezuelan valtionvankilasta, johon hän edellisen kirjan lopussa joutui. Vihasta joka elää hänen sisimmässään. Kostosta jota hän on hautonut kolmetoista pitkää vuotta ensin Cayennen rangaistussiirtolassa, sitten Pirunsaarella. Nopea, suuren rahan hank-kimisesta, ainoasta mahdollisuudesta jonka hän näkee korvaukseksi menetetyistä vuosista. Väärinpeluusta Venezuelan tiettömän viidakon keskellä timanttilouhoksella, jossa ihmishenki ei ole timanttisirunkaan arvoinen, kaikkien aikojen suurimman pankkiryöstön suunnittelusta ja epäonnistumisesta, viime tingassa paljastuneesta vallankumoushankkeesta, miljoonasaaliista ja sen menetyksestä. Kullasta, kuparista ja ystävistä, jotka pettävät. Ja rakkaudesta joka muuttaa Papillonin, tuon poikkeuksellisten mittojen miehen koko elämän…

Mikään säädyllinen ihminen Papillon noina aikoina tuskin on, mutta hän ei myöskään menetä uskoaan elämään. Hänellä on onni kohdata lämpimiä, ennakkoluulottomia ihmisiä. Hänestä pidetään ja häntä rakastetaan. Maria osoittaa hänelle jälleen, mitä naisen kiintymys ja läheisyys merkitsevät. Ja Ritan myötä hänelle avautuu aivan uusi maailma: kunniallisen ihmisen maailma – mutta ei arkinen maailma. Papillonista ei ole enää tavallisten mittojen mieheksi. Hänen on pakko koko ajan yrittää jotain uutta, suurta. Ja sitten hän onnistuu alalla joka on hänelle täysin uusi, kirjailijana; Pirunsaaren muistelmista tulee maailmanmenestys jonka kaltaista on harvoin koettu. Tässä uudessa menestyskirjassaan hän kertoo kaiken mikä edellisessä kirjassa jäi kertomatta. Mitä hän oli ennekuin hänestä tuli elinkautisvanki Papillon? Oliko hän syyllinen rikokseen josta hänet tuomittiin? Mutta ennen kaikkea hän kertoo niistä vapautumisen jälkeisistä ajoista jolloin hän jälleen kerran pani kaiken peliin. Entä kuinka Papillon kosti? Papillonin elämänvaiheet ovat tarumaiset ja hän osaa kertoa. Värikäs, eksoottinen Etelä-Amerikka todella elää kirjassa ja lukuja elää Papillonin mukana.

Sisään tullessa.