Windsorin linna, 2016. Illalliskutsujen jälkeen yksi vieraista löytyy huoneestaan kuolleena. Asian arkaluonteisuuden vuoksi tutkimukset yritetään hoitaa vähin äänin häiritsemättä hänen majesteettiaan. Mutta kun kuolema paljastuu murhaksi ja epäilyksen valokeila kääntyy henkilökuntaan, kuningatar Elisabetin ei auta muu kuin ottaa ohjat omiin käsiinsä ja ratkaista mysteeri - aivan niin kuin monta kertaa aiemminkin. Hienovaraisesti ja diplomaattisesti tietenkin, koskaan kunniaa itselleen ottamatta- as one does.

Tämä oli sellainen kevyt ja aika pitkäveteinen dekkari. Oli pieni pettymys kaiken kirjan saaman mainostilan jälkeen. Mutta välipalakirjana juuri ja juuri menetteli.
Eniten varmaankin minua ärsytti se kuninkaallisten perheenjäsenten mukavuuden korostaminen joka käänteessä. Kuinka ihania ihmisiä he olivatkaan, huokaus.

Toivelistakirjana eteenpäin. Mukavia lukuhetkiä, rauhallista joulua ja paljon kivoja kirjoja tulevana vuonna 📚

Isot kiitokset myös tästä toivekirjasta! Onpa vähän harmi, että tämä ei ehkä olekaan hypetyksensä arvoinen.

Koska seurasin verrattain paljon kuningatar Elisabetin uraa ja välillä muunkin kuninkaallisen perheen tekemisiä, minulle tämä kirja oli ihan raikasta vaihtelua ”kovemmille” dekkareille. Maailmanpolitiikan faktahenkilöiden ja kevyehkön fiktiivisen juonen yhdistäminen toimi ihan sopivasti. Kuningattaren ajatuksissa ja dialogissa oli mukana osuvaa huumorin ja sarkasmin yhdistelmää, mistä pidin. Voin lukea jatkoakin tälle sarjalle.

Tämä kirja löytyy Soozreaderin toiveista alkuperäiskielellään, mutta mahtaisikohan kotimainen versio kelvata?

Toki kelpaa! Paljon kiitoksia toivelistakirjasta ja miitistä!