Pikku Marjan eläinkirjan kirjoittaja kertoo nyt toisesta Marjasta, pitkäsäärisestä palmikkopäästä, joka asuu Isukin ja Martta-tädin kanssa pikkuisessa talossa kanavan varrella. On hänellä oikea isä ja äitikin, mutta kukapa tietää varmasti, missä he nyt ovat, sillä Marja-tyttö on puoliksi mustalainen.

Ja voi miten hauskoja asioita alkaa tapahtua Marjalle, kun Liisa ja Ville muuttavat naapuriin ja Ison Perheen lapset ryhtyvät järjestämään yllätyksiä. Mutta parasta on, kun Marjan ystävä Rolf – tukkipomo – tulee taas kesäksi saarelleen ja Marja saa emännöidä hänen tuvassaan.

Tämän herttaisen lastenkertomuksen on kuvittanut Maija Karma.

WSOY 1960

Lukuiloa kesäpäiviin!



Osallistun kirjalla Vapautusten vuosi 2022/kesäkuu -haasteeseen. (Kirjan nimessä on mainittu paikka.)

Mustalaistytön seikkailuja ja hauskoja tapahtumia. Kannattaa lukea!
(Luettu 14.6.2022)

Kirjan palautus.

Luin tämän tänään pihalla istuen, kun kerran pitkästä aikaa ei satanut ja osan aikaa jopa aurinko paistoi :) Tarina oli ihan hauska, mutta tuo Maija Karman kuvitus on kertakaikkisen ihana! <3 (Kansikuvan kanien korvat tosin eivät ole oikein onnistuneet..)

Tarinan yksityiskohdista pari kommenttia:
– Sienituntemus oli lapsilla kohdillaan ja ihanan ahkerasti he sienisaaliin myös perkasivat, mutta eihän kantarelleja suinkaan laiteta kylmään veteen likoamaan ryöpättävien kangas- ja haapasienten kanssa! :O
– Boorihappokiteistä en ole ennen kuullutkaan, onko niitä tosiaan käytetty koristeluun(kin)?
– Kanin ruokavalioon eivät kaalinlehdet kuulu! Isot määrät ja/tai päivittäinen kaalin syöminen aiheuttaa vakavia seurauksia! Eikä leipää saa kaneille antaa!
– Härkimiä olen nähnyt, mutta kapineen nimeä en tiennyt tai ainakaan muistanut :)

Osallistun kirjalla Välipalalukuhaasteeseen (numeroituja sivuja on 89, lisäksi on kaksi numeroimatonta) sekä Ukraina-haasteeseen (ystävyys). <3 Ukraina

Tarjolla Pukstaavin huomisessa BC-miitissä!

Kiitos! Kannen kuva houkutti tällaista eläinten ystävää. Maija Karman kuvitus on aivan omaa luokkaansa.