Takakansi:

"Totuus on tarua ihmeellisempää, niin voi todella sanoa Tara Westoverin elämästä. Hän kasvoi Idahon vuorilla suurperheessä, joka odotti maailmanloppua ja suhtautui epäluuloisesti yhteiskuntaan, koulutukseen ja lääketieteeseen. Tara oppi keräämään yrttejä ja tekemään rankkaa ruumiillista työtä, mutta luokkahuoneeseen hän astui ensi kerran vasta aikuisuuden kynnyksellä. Saadakseen koulutuksen Taran oli jätettävä entinen elämänsä, eikä opintie ollut helppo: millaista on astua yliopistoon täysin itseoppineena ja takametsistä tulleena, vailla sosiaalisia tietoja ja taitoja?

Opintiellä on huikea kertomus rakkaudesta ja julmuudesta perheen sisällä, suuresta lahjakkuudesta ja sisäisestä palosta, jotka johdattavat nuoren tytön kohti mahdottomalta tuntuvaa päämäärää."

Pokkaripainos, tuplakappale jo aiemmin lukemastani, ajatuksia herättävästä kirjasta.

Sakirmo tulee moikkaamaan tamperelaisia crossaajia tänään. Tämä löytyi toivelistaltaan enkunkielisenä - kelpaisikohan suomennos?

Hyvin kelpaa suomennoskin, kiitos tästä - sekä tietysti miittiseurasta :)

Muistelen, että meni aika kauan ennen kuin lisäsin tämän kirjan toivelistalleni - välttämättä kärsivällisyyteni ei aina riitä lukea näitä sekopäisimpiä perhetarinoita. Tämä oli silti mielenkiintoinen, vaikka Taran soutaminen ja huopaaminen alkoi loppua kohti turhauttaa. En voi lainkaan väittää tuntevani uskontojen, kulttien, väkivallan ja mielenterveysongelmien keskellä kasvaneen lapsen ajatusmaailmaa, mutta on todella vaikea käsittää, että joku pois päästyään harkitsisi hetkeäkään paluuta moiseen perheeseen - saati junnaisi näissä ajatuksissa vuodesta toiseen, kuten tämä kirjailija. Mutta eiköhän hän tiedä mistä puhuu!

Miittivapautus

Heh, Tampereelta matkansa aloittanut kirja matkusti nyt takaisin Pirkanmaalle, kun nappasin tämän Turun miitistä. Olen ollut vähän kahden vaiheilla tämän kirjan suhteen, mutta kokeillaanpa nyt, kun taas törmäsin tähän.
Paljon kiitoksia kirjasta sekä miitistä ja seurasta Turussa! Oli oikein piristävä pikkureissu!