Kuvaus:
Elina Ylijaako palaa kotiseudulleen Itä-Lappiin saattamaan loppuun sen, mikä on pantu alulle vuosia sitten. Hän joutuu hyväksymään erakkomaisen äitinsä perinnön ja selvittämään suhdettaan lahjakkaaseen käsitetaiteilijaan. Lopulta hänelle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin kohdata niin ensirakkautensa kuin lampea vartioiva hirmuinen näkki.
Ylikonstaapeli Janatuinen on tullut pidättämään Elina Ylijaakon murhasta epäiltynä. Ennen epäillyn löytymistä hänen täytyy suoriutua onkireissusta peijoonin kanssa ja väkiyöstä - kuolleiden karnevaalista, josta kovaverisinkin noita ymmärtää pysyä erossa.
Jängillä vaeltaa tieteelle tuntemattomia olioita kuin ammoin käynnistettyjä koneita, joita kukaan ei osaa sammuttaa. Keittiöön murtautuu peikko, joka syö eilen tehdyn nakkikeiton. Vuosisatoja vanha riivaaja löytää uuden kodin kunnanjohtajasta. Ja lammessa keskellä suota asuu hauki, josta riippuu kaikki.

Pienen hauen pyydystys on kielellisesti virtuoosimainen romaani, yhtä aikaa rakkausdraama ja myyttinen fantasia, kansankomedia ja ympäristötuhoa edistävän elämäntapamme säälimätön kritiikki.
************
Päivitys 6.4.22
Olipas ratkiriemukas juttu, nautin joka sivusta! Siitä mitä kirjailija on halunnut tällä kirjalla sanoa, en kyllä mene sanomaan mitään. Minusta kyseessä on aikuisten hulvaton satu , jossa irvaillaan etelän immeisten lappikäsityksille.
Minuun uppoavaa huumoria ja kiehtovia olentoja. Varsinkin peijooni takapenkillä voisi olla mukavaa matkaseuraa pitkällä automatkalla:)
*********
Varattu Bookgeolle.

Poimin tämän kirjan Tyrniksen AVL-tarjouksesta saamiensa kehujen ja syrjäseutujen Lapin vuoksi. Lämmin kiitos kirjasta ja miittivierailusta!

Toimitan tämän jälkeeni erpaxille, ellei hän ole ehtinyt saada tätä muuta kautta ennen sitä.

Nyt oli kyllä pohjoisen tunnelma hulvattomin kärjistyksin kohdallaan. Rajatarkastus Lapin ja lannan rajalla :D! Pidin etenkin kirjan mainiosta, itselleni nostalgisesta murteesta. Lapin luonnon ja ihmisten kuvaukset olivat omaperäisiä ja värikkäitä. Vuoropuhelu henkilöiden välillä oli harvasanaista, mutta jotenkin kovin osuvaa.

Minulle epämieluinen elementti olivat vahvasti fantasialliset osuudet erilaisista oudommista elävistä olioista. Arvelen, että näillä meteleillä, peijooneilla ja paroilla oli myös kirjailijan ajatuksissa sellaisia vertauskuvia tai tarkoitusperiä, joista minä en saanut kiinni.

Todellakin lukemisen arvoinen teos etenkin kaikille, jolla on kosketuspintaa Lappiin.
Kiitokset Tyrnimarjalle lukumahdollisuudesta!

Toivelukemista erpaxille Helsingin miitissä, ole hyvä.

Mainiota lukumatkaa pohjoisen ystävälle ja kiitokset seurasta Helsingissä!

Ihana miittiyllätys, voi kiitokset! Kiitos teille myös kivasta miitistä, Bookgeo ja Tyrnimarja.

Tämähän olikin kivaa luettavaa. Olisin voinut lukea enemmänkin. Kiitokset ja terkut, Tyrnimarja ja Bookgeo!

Hyviä lukuhetkiä ja mukavaa syksyä!

Kiitos kirjaylläristä!

No nyt oli erikoinen! (Hyvässä mielessä!) Lapin henkiä/olioita, murhatutkimusta, murretta. Onneksi en etukäteen yhtään tiennyt tästä kirjasta (muuta kuin nimen ja hypetyksen). En ehkä olisi lukenut? Oli hyvä luettava!
HelmetBC: 2 (kirjassa tehdään taikoja)
Popsugar: 35 (a book with magical realism)
Pohjoinen: 18 (kerrotaan suomalaisesta kansanperinteestä)

Joulukuun arvonnan voittajalle löytyi toivelistakirjansa - piti vain itse lukea ensin (ja tyttärenkin). Onnea!

Mieluinen kirja odotti kotona kun palasin viikonlopun vietosta. Suurkiitos!

Minähän aloitin heti lukemaan enkä tiennyt kirjasta etukäteen mitään paitsi nimen ja suosituksia monestakin lähteestä. Aivan hurmaava juttu ja pidin kyllä tarinasta taruhahmoineen ja Lapin kylän tunnelmasta!!

Tämä kirja löytyi toivelistallasi, toivottavasti pidät siitä yhtä paljon kuin minäkin😃

Ihanaa, toivekirja, kiitos! Pikaisen silmäilyn perusteella tämä vaikuttaa vielä jopa paljon kiehtovammalta kuin oletinkaan. Minulla olisi tälle jo seuraava lukijakin, joten nyt on vähän ryhdistäydyttävä tästä alkuvuoden vaikeampien teosten välttelystä.

Tämä olikin erilainen kirja kuin odotin, paljon enemmän asioita ja olentoja arkipäiväisen tuolta puolen. Tuli mieleen Andrus Kivirähkin Riihiukko. Alkupuoli oli ehkä vähän tahkeaa luettavaa, mutta vähitellen tempauduin maailmaan mukaan. Nautin hienovaraisesta huumorista ja harvasanaisesta mutta paljon sanovasta dialogista sekä tärkeiden aiheiden käsittelystä.

Varattu toivojalle.

Kuriirille annettavaksi toivojalle ensi viikonlopun Conventionissa.