Rikhardinkadun kirjaston vaihtohyllystä napattu, ei liian jännittävältä vaikuttava dekkari, joten testataan. Tykkään kannesta ja Wiipurin kartasta siinä. Koskaan en ole Wiipurissa käynyt - enkä mene, ennen kuin se on jälleen osa Suomea.

En päässyt oikeen vauhtiin tämän kirjan kanssa, vaikeita murresanojakin siinä oli.
Kirja jäi nyt odottelemaan pääsiäistä tai uutta lukijaa Kampin kierrätyshyllyyn. Kirjan edellinen omistaja taisi olla piippumiehiä, aika voimakas piipputupakan haju pölähtää kansien välistä. Etukannesta löytyi hauska Ex libris, olisikohan Sakari Lahtinen, mutta Lahtinen kaunokirjoitettuna mukailee rannan kiviä. Piti leikata kirjailijalta päälaki pois että saatiin Ex libris näkyviin.